Kun asiakas ostaa sisällöntuotantoa, hinta on eittämättä ostopäätöksessä painava tekijä. Mutta mistä sisällöntuotannon hinta muodostuu? Mitä hinnoittelutapaa eri tekijät alalla suosivat? Entä miksi niin monet freelancerit alihinnoittelevat työnsä?
Kun aloittelin yrittäjän matkaani, vietin pitkiä tunteja pohtien sisällöntuotannon hintaa ja hinnastoa. En tietenkään halunnut nostaa hintoja pilviin, jotta en karkota asiakkaita. Liian halvallakaan en ammattitaitoani tahtonut myydä. Koitin löytää kompromissin.
Työn hinnoittelu on hankalaa, sen tietävät monet itsenäiset ammatinharjoittajat. Mutta sen ei tarvitse olla sitä.
Ennen kuin hyppäsin sisällöntuotannon yrittäjäksi, raijasin kirjastosta kotiin suuren pinkan kirjoja ja suorastaan ahmin erilaisia opuksia hinnoittelusta. Enpä olisi muutama vuosi sitten uskonut, että niinkin nihkeä aihe kuin työn hinnoittelu voisi kiinnostaa minua niin paljon.
Hiljalleen aloin hahmottaa, mitä sisällöntuotanto voisi kustantaa. Tämä blogiartikkeli kertoo noista havainnoistani – jatka siis lukemista!
Mistä sisällöntuotannon hinta useimmiten muodostuu?
Kun itsenäinen ammatinharjoittaja pohtii hintojaan, hän ynnää monta asiaa. Hänen mielessään pyörivät esimerkiksi seuraavat seikat:
yrityksen sivukulut
asiakkaan saama hyöty
alan kilpailutilanne
elämisen kustannukset
hankittu ammattitaito
Yrityksen sivukulut
Yrittäjyyden sivukuluja ovat esimerkiksi kirjanpito, YEL-vakuutus ja erilaiset lisenssimaksut. Kulut ohjaavat hinnoittelua, mutta ainoana hinnoitteluperusteena ne eivät toimi. Asiakas ei kaiketi ole kiinnostunut siitä, kuinka paljon yrittäjä joutuu maksamaan kustannuksia. Sisällöntuotannon hintaan täytyy laskea myös pakolliset kulut, mutta työn hinnoittelun ei tulisi perustua pelkästään niihin.
Asiakkaan saama hyöty
Yrityksen toimitusjohtaja, markkinointijohtaja tai muu päättävässä asemassa oleva henkilö, joka haluaa ostaa sisällöntuotantoa, etsii Sitä Oikeaa tekijää. Hän etsii sanaseppää, joka tuottaa hänelle eniten arvoa. Asiakkaan saaman arvon tulisikin olla punainen lanka hinnaston rakentamisessa. Arvon ei kuitenkaan tarvitse olla rahallinen – asiakas saattaa vaikkapa kaivata tiimiläistä, joka vapauttaa hänen aikaansa muuhun tekemiseen.
Alan kilpailutilanne
Muiden sisällöntuottajien hinnastot toimivat myös oivana tienviittana, kun kirjoittaja pohtii oman sisällöntuotantonsa hintaa. Jos freelancerilla ei ole lainkaan käsitystä, paljonko sisällöntuotanto maksaa markkinoilla, hän voi joutua hakoteille hinnoittelun suhteen.
Arjen kustannukset
Yksi olennainen tekijä on yrittäjän omat elämisen kustannukset. Työstä saatavan tulon tulee kattaa esimerkiksi vuokra- tai asuntolainamaksut sekä ruoan ja laskut. Myös taloudellisen puskurin säästäminen pahan päivän varalle kuuluu jokaisen ihmisen hyvään taloudenhoitoon. Yrittäjällä taloudellisen puskurin merkitys korostuu, sillä työ on hyvin epävakaata: välillä on hiljaisempaa, välillä vilkkaampaa. Kannattaakin jo alusta saakka opetella säästämään vilkkaina aikoina sukanvarteen.
Hankittu ammattitaito
Tälle aiheelle omistan myöhemmin tekstissä kokonaisen kappaleen, mutta sivuan jo nyt aihetta. Itsenäinen tekijä laskuttaa myös omasta ammattitaidosta ja se puolestaan syntyy vuosien työn tuloksena. On surullista jos huippuosaaja ei huomioi tai tunnista omaa osaamistaan ja lisää sitä hintalappuunsa. Omia uskomuksiaan ja itsetuntoaan on hyvä tutkia ja parantaa, jotta ne eivät ole hinnoittelun tiellä.
Sisällöntuotantoa saa halvalla ja kalliilla – mutta mitä se kertoo laadusta?
Sisällöntuotannon hinta on myös laatukysymys. Jos laskuttaisin vain muutaman roposen, motivaatio kirjoittaa tekstejä heikkenisi vääjäämättä, vaikka en tietenkään haluaisi niin käyvän. Kuka tahansa tietää, että pieni palkka ei pitkään motivoi, eikös? Ennen kaikkea jaksaminen joutuisi koetukselle jos kalenteri huutaisi alati Hoosiannaa samalla kun lompakko huutaa tyhjyyttään.
Ei kissa kiitoksella elä, eikä ammattikirjoittaja tallotuilla hinnoilla.
Joillekin työ voi olla vain pakollinen paha. Mutta minulle se on merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin tuoja. Lopulta palaan aina ja kaikessa kysymykseen: mihin haluan käyttää elämäni?
Rimani onkin syystä korkealla kirjoittajana. Haluan tuottaa arvoa asiakkailleni, mutta samalla saada merkityksellisyyttä omaan elämääni.
Halpa sisällöntuotanto ei kuitenkaan aina tarkoita huonoa tekstiä. Kirjoittaja voi olla todella lahjakas ja näkemyksellinen tekijä, mutta silti hän saattaa alihinnoitella työtään. Alihinnoittelua tapahtuu muutamastakin syystä:
Tekijä ei ymmärrä omaa arvoaan ja lahjakkuuttaan.
Vaikka hän ymmärtäisi oman arvonsa, hän ei uskalla pyytää enempää palkkiota.
Sisällöntuottajien matala hintataso on polkenut hinnat niin pohjamutiin, ettei yrittäjälle jää muuta vaihtoehtoa kuin myydä palveluitaan edullisesti saadakseen leipää pöytään.
Etsitkö varmaa, idearikasta ja tykättyä freelance-kynäniekkaa tekemään sisällöntuotantoa? Jutellaan ihmeessä lisää! ☺️
Mitä hinnoittelutyylejä freelance-tekijät käyttävät?
Kun etsit netin syövereistä palveluntuottajaa, joka tekisi sisältöä sinulle, huomaat, että eri tekijöiden hinnoittelutyylit poikkeavat toisistaan – jos siis ylipäätään löydät hinnaston sivuilta.
Yleisimmin freelancerit hinnoittelevat työnsä tuntihintana. Se onkin näppärä tyyli: tekijä laskuttaa työstä vain sen verran kuin toimeksianto syö tunteja.
Moni kirjoittaja tykkää käyttää myös sanahinnoittelua. Yksi sana voi maksaa esimerkiksi 0,40–0,50 senttiä. Sanaveloituskin on selkeä ja helppo tapa osoittaa sisällöntuotannon hinta.
Kiinteä hinta puolestaan tarkoittaa hinnoittelutyyliä, jossa hinnat ovat kaikille samat ja muuttumattomat. Oman sisällöntuotannon hinnastoni rakensin kiinteiden hintojen varaan, koska koen ne selkeimmäksi molemmille osapuolille. Oikolukupalvelussa lasken kuitenkin hinnan aina erikseen, koska siinä asiakkaiden tarpeet vaihtelevat suuresti, ja oikoluettavat tekstit ovat keskenään hyvin erilaisia.
Myös projektiveloitus ja kuukausiveloitus ovat yleisesti käytössä olevia hinnoittelutapoja. Projektiveloitus on könttäsumma, joka muodostuu projektikohtaisesti. Kuukausiveloitusta näkee etenkin markkinointitoimistoissa. Siinä sisällöntuotanto räätälöidään kuukausityönä ja laskutetaan sen mukaan.
Jos olet palvelua ostava osapuoli, sinulla on lienee kirkkaana mielessäsi, mikä hinnoittelutyyli sinua puhuttelee. Mikäli tarjousten pyytäminen on tuttua puuhaa, tuntiveloitus tai sanaveloitus voi sopia sinulle oikein hyvin. Jos sen sijaan haluat nähdä hinnat heti, etsi käsiisi tekijä, jolta löytyy suuntaa antava sisällöntuotannon hinnasto nettisivuilta.
Sisällöntuotannon hinta sisältää hankitun ammattitaidon
On hupsua väittää, että kuka tahansa voi tehdä sisällöntuotantoa. Ei, ei ja ei. Kirjoitustaito ei synny hetkessä, vaan rakentuu ja hioutuu vuosien saatossa opiskelun ja käytännön tekemisen kautta.
Aivan kuten palkkatyössä työnantaja osoittaa arvostuksensa hyvällä palkalla (toivottavasti), myös yksinyrittäjä ansaitsee saada arvostusta hankkimastaan ammattitaidosta. Ei kissa kiitoksella elä, eikä ammattikirjoittaja tallotuilla hinnoilla.
Sisällöntuotannon hinta sisältääkin siten aina myös hankitun ammattitaidon – tai ainakin sen pitäisi sisältää.
Hämmästyin syvästi, kun eräs korkeakouluopintojen loppusuoralla olevalta tuttavani kertoi esihenkilön todenneen hänelle, ettei valmistuminen vaikuta palkkaan. Tiesin hänen saavan surkeaa ansiota. Mikä ankeinta, muut työntekijät samassa roolissa saivat enemmän. Onneksi hän ymmärsi pian vaihtaa työpaikkaa ja saa tänä päivänä ammattitaitoaan vastaavaa kuukausipalkkaa.
Kun hinnoittelun avoimuus lisääntyy, se on kaikkien etu.
Itse opiskelin noin 4 vuotta viestintää Oulun ammattikorkeakoulussa ja suuntauduin journalismiin. Opinnot painottuivatkin pitkälti kirjoitustaidon hiomiseen; tutuiksi tulivat uutisjutut, käsikirjoitukset, tutkivan journalismin artikkelit, aikakauslehtiartikkelit ja referaatit.
Ammattitaito karttuu opintojen lisäksi myös töissä. Työkokemus muun muassa verkkotoimittajan, viestintävastaavan ja content marketing specialistin tehtävistä vaikuttavat luonnollisestikin oman sisällöntuotantoni hintaan.
Myöskään harrastuneisuutta ei passaa vähätellä. Jos ihminen on kirjoittanut vuosikaudet luovaa tekstiä vapaa-ajallaan, kyllähän kirjoitustaito siinäkin tuppaa kehittymään.
Hinta näkyviin nettisivuille vai ei?
Yrittäjyyden alussa pohdin pienen hetken: mitä jos en laittaisikaan hintojani näkyville nettisivuille?
Luovuin kuitenkin nopeasti ajatuksesta. Kun hinnat ovat esillä, potentiaaliset asiakkaat voivat arvioida, sujahtaako hinnoitteluni heidän budjettiinsa. Jos ei, he jatkavat etsintöjä.
Toisaalta, mikäli asiakas kiinnostuu, hän voi rauhassa tutkailla hintojani, tehdä laskelmia ja ottaa myöhemmin yhteyttä. Näin hänellä on jo valmiina mielessään käsitys, mitä palveluni suurin piirtein maksaisi hänelle.
Syy, miksi pohdin hetken ajan, että en laittaisi hintoja nettisivuille, oli tämä: muut saman alan ihmiset näkevät hinnat! Jonkinlainen syvältä kumpuava häpeä otti vallan. Entä jos olenkin turkasen kallis? Tai mitä jos myyn tietämättäni pilkkahintaan ja kaikki ajattelevat, että tuo tyyppi taitaakin olla ihan onneton kirjoitushommissa? Se vasta nolottaisikin.
Onneksi sain ravisteltua itseni irti moisesta ajatusten kaakatuksesta. Mitä sillä on väliä, jos muut näkevät hinnat? Sehän on vain hyvä juttu. Kun hinnoittelun avoimuus lisääntyy, se on kaikkien etu. Ja mitä sitten, jos teen "virheen" hinnoittelussa? Sekin on oppimista, kantapään kautta.
Yrittäjä ei sukeltele rahassa – etenkään, jos hän myy sisällöntuotantoa pilkkahintaan
Hyvä lähtökohta työn hinnoittelulle on, että työstä saisi edes kohtuullista palkkiota, jolla pystyisi elämään. Luulisi asian olevan yksinkertainen, mutta se ei olekaan niin simppeliä.
Etenkin aloittelevat yrittäjät voivat erehtyä alihinnoittelemaan työnsä, mikä tarkoittaa, että tekijä myy työtään liian halvalla. Alihinnoittelu vaikuttaa merkittävästi yrityksen kannattavuuteen.
Alihinnoittelu
heikentää yrittäjän tuloja
positioi työn halvaksi, jolloin hintoja on hankala nostaa tulevaisuudessa
tärvelee brändin arvoa
aiheuttaa tukalan tilanteen koko ammattiryhmälle.
Hintojen täytyy tietysti olla kohtuulliset, jotta asiakas voi maksaa palvelusta. Ylihintainen palvelu ei liioin palvele ketään. Hinnan ja laadun pitää kulkea käsi kädessä. Työnjälkesi ja tuottamasi arvon arvioi aina asiakas.
Sisällöntuotanto voi tuoda merkittävää lisäarvoa asiakkaalle
Asiakas on käytännössä yrittäjän palkanmaksaja. Siksi sisällöntuotannon hinnan olisi hyvä pohjautua asiakkaalle tuotettavaan hyötyyn.
Asiakkaalla on aina jokin syy, miksi hän haluaa ostaa palvelua. Ehkä hän on perillä markkinoinnin lainalaisuuksista ja tietää, että hakukoneoptimoitu sisällöntuotanto voi auttaa näkyvyyden lisäämisessä.
Kenties asiakas on kuullut, että säännöllinen sisällöntuotanto yritysblogiin on yksi tärkeimmistä kanavista, kun yritys haluaa saavuttaa tavoitteitaan.
Asiakas saattaa haluta tiimiläisen, koska markkinointijohtajana hän on ainoa yrityksen sisäinen markkinoinnin tekijä.
Asiakas saattaa myös haluta kasvattaa myyntiä ja hyödyntää siinä sisältömarkkinointia. Tai hänen harras toiveensa voi olla, että yritys nousisi korkeammalle Googlessa, jolloin uudet asiakkaat saisivat mahdollisuuden löytää hänen yrityksensä.
Joka tapauksessa kaikki tämä kiteytyy arvon tuottamiseen. Lukuisien hyötyjen ansiosta sisällöntuotannon hinta voikin maksaa itsensä takaisin.
Yhteenveto
Saamme jatkuvasti lukea, miten valtava merkitys hyvillä sisällöillä on tänä päivänä. Tieto on kantautunut myös monen yrityksen ja yhteisön korviin: työnhakuilmoitukset huutelevat in-house tekijöitä, ja somekanavissa kysellään suosituksia hyvistä kirjoittajista.
Tekstisisällön tuottaminen ei ole aivot narikkaan -työtä, päinvastoin. Aivot täytyy ohjelmoida jokaisen tekstin alussa uudelleen, keskittyä aiheeseen syvällisesti, perehtyä taustamateriaaleihin, tutkia yrityksen äänensävyä, suunnitella, suunnitella ja suunnitella. Vasta sen jälkeen teksti alkaa syntyä.
Enää ei riitä, että sisältöä tehdään vain hakukoneille – ei ole riittänyt pitkään aikaan. Se on sitä paitsi lukijan aliarvioimista: jos teksti on tehty vain hakukoneille, lukija saattaa poistua kyseisen tekstin parista nopeastikin. Samaa voi sanoa tekoälystä, jonka kirjoittamat tekstit moni kokee tönköiksi ja persoonattomiksi.
Sisällön täytyy olla jatkossa yhä uniikimpaa ja informatiivisempaa, mutta kuitenkin helppolukuista. Sisällöntuottajien ja viestijöiden ammattitaitoon kuuluukin kyky muuntautua ja kehitellä omia kirjoittamisen keinoja parantaakseen alati laatuaan.
Freelancer, joka koittaa pärjätä pienellä rahalla, ei voi antaa parastaan luodakseen ainutlaatuisia lukuelämyksiä. Kun ajatukset täyttyvät taloushuolista, keskittyminen työhön ota onnistuakseen.
Siksi onkin sekä kirjoittajan itsensä että sisällöntuotantoa ostavan etu, että kirjoittaja pyytää kohtuullista hintaa työstä. Monet toimeksiantajat ymmärtävät tämän ja haluavat maksaa vaativasta asiantuntijatyöstä sen, mitä työ edellyttää. Se on upea asia, jolla on vaikutusta niin ympäröivään maailmaan, markkinoihin kuin yksittäisen ihmisen hyvinvointiinkin.
Tarvitsetko sisällöntuotantoa? Ota minuun yhteyttä – juttelen kernaasti vaikkapa hinnastostani.
👂🏻 Kuulisin mielelläni myös ajatuksiasi aiheesta kommenttikentässä!
Tämä teksti on osa sisällöntuotannon hinta -blogisarjaa. Jos haluat ymmärtää syvällisemmin työn hinnoittelua, lue myös muut sisällöntuotannon hintaa käsittelevät blogikirjoitukseni: