Jos olet aloitteleva viestinnän alan yrittäjä, sisällöntuotannon hinnasto kannattaa suunnitella ajatuksen kanssa. Vain niin voit välttää yleisimmät sudenkuopat.

Työn hinnoittelu kuuluu jokaisen yrittäjän arkeen, halusi tai ei.

Jos olet aloitteleva yrittäjä, hinnaston rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla, mikä hinnoittelutapa tuntuu itsellesi selkeimmältä. Olisiko esimerkiksi tuntihinta näppärin, vai suositko mieluummin kiinteää laskutusta?

Kun hinnoittelutapa piirtyy mielessäsi kirkkaana, hintojen pohdinta voi alkaa. Se onkin sitten se kaikkein kimurantein vaihe. Mihin hintaan kannattaa myydä omaa palvelua? Missä edullisen ja kalliin raja kulkee?

Tilannetta ei liioin helpota se, että useat freelance-yrittäjät eivät kerro hintoja lainkaan nettisivuillaan. Toisaalta se on myös siunaus: hinnastosi ei tulisikaan perustua kollegoidesi hintaan, vaan sinun kannattaa luoda omannäköisesi hinnasto.

On kuitenkin olemassa muutamia tapoja hahmotella sisällöntuotannon hintaa, joihin perehdymme tässä tekstissä tarkemmin. Kerron myös, mitä sudenkuoppia hinnoittelussa kannattaa välttää, jotta sisällöntuotannon hinnastosta muodostuu uniikki paletti.

1. Sisäpiiristä saatu käsitys sisällöntuotannon hinnastosta

Kun aloitin yrittäjyyden, minulla oli jokseenkin kattava käsitys, mitä sisällöntuotanto maksaa eri markkinointitoimistoissa. Toisaalta olin myös tietoinen, mitä asiakkaat olisivat valmiita maksamaan; ennen yrittäjyyttä sain yrityksiltä ehdotuksia, mihin hintaan voisin tehdä heille työtä freelancerina.

Todennäköisesti sinullakin on jonkinlainen käsitys, mitä sisällöntuotanto maksaa markkinoilla. Näiden tietojen pohjalta voit hahmotella, paljonko itse haluat pyytää työstäsi.

Voi olla suositeltavaa myydä omaa osaamista hieman kalliimmalla kuin sinulle on tarjottu. Tarjottu hinta on yleensä minimi, mitä tilaaja haluaa maksaa.

2. Palkka- ja palkkiosuositukset

Netistä löytyy palkka- ja palkkiosuosituksia niin freelance-työn tekijöille kuin palkkasuhteisille sisällöntuottajillekin. Suositukset voivat antaa sinulle vihiä markkinatilanteesta, kun rakennat omaa sisällöntuotannon hinnastoasi.

Freelance-sisällöntuottajille ei löydy suoraan palkkiosuosituksia, mutta esimerkiksi Journalistiliiton kattava listaus erilaisten freelance-ryhmien palkkiosuosituksista voi toimia tukena kirjoittajan työtä hinnoitellessasi.

Maksoiko edellinen työnantajasi työstä liian vähän palkkaa? Arvosta sinä itseäsi enemmän kuin hän ja nosta palkka ansaitsemallesi tasolle.

Sen sijaan palkansaajille löytyy monia erilaisia suosituksia siitä, paljonko free-työn palkka on. Voit myös käyttää aiempaa palkkaasi kiintopisteenä, jos työskentelit ennen freelancerin uraa vaikkapa viestijänä yrityksessä. Saitko mielestäsi liian vähän palkkaa työn vaativuuteen ja määrään nähden? Pyri freelancerina siihen, että tulosi vastaavat todellisuutta ja tekemääsi työmäärää. Arvosta osaamistasi enemmän kuin edellinen työnantajasi.

3. Sivukulujen hahmottaminen

Freekkuna maksat kaiken itse. Siksi sisällöntuotannon hintaan täytyy laskea mukaan kustannukset, joita yrittäjyyteen kuuluu. Kuluja voivat olla vaikkapa erilaiset vuosi- tai kuukausimaksulliset ohjelmistot, puhelinlasku ja toimitilan vuokra.

En kuitenkaan kannata täysin kustannuspohjaista hinnoittelua, jossa työsi hinta on puhtaasti sen mukainen, paljonko maksat sivukuluja yrittäjänä. Tällöin asiakkaan tarpeet ja hänen saamansa hyödyt unohtuvat.

Laske kuitenkin, minkä suuruisen summan kulusi muodostavat ja käytä tietoa tienviittana. Älä ainakaan laskuta niin, että kuluja ei ole huomioitu, koska silloin palkkiotavoitteesi lipuu kauas pois näköpiiristäsi.

4. Tuottamasi arvo asiakkaalle

Tämä on mielestäni kaikkein tärkein kohta: määritä hintasi sen mukaan, kuinka paljon tuotat arvoa asiakkaallesi.

Unohda oma työmääräsi keskusteluista asiakkaan kanssa. Jos vaahtoat, kuinka monta tuntia sinulla menee siihen, tähän ja tuohon, asiakas kyllästyy ja alkaa jo yhteisessä palaverissanne selailla netistä seuraavaa sisällöntuottajaa.

Sen sijaan keskity kertomaan, millaista lisäarvoa sisällöntuotanto voi tuoda hänelle. Kun asiakas saa aitoa hyötyä maksaessaan sinulle palvelustasi, voit perustellusti pyytää korkeampaakin hintaa.

5. Oma arvosi sisällöntuotannon ammattilaisena

Astelit pitkän tien päästäksesi kirjoittajana tähän pisteeseen. Historiasi koostuu kenties viestinnän töistä, markkinoinnista sekä luovasta kirjoittamisesta niin työn, vapaaehtoistyön, opintojen kuin harrastuneisuudenkin kautta.

Pänttäsit kielioppisäännöt niin hyvin kuin pystyit, opiskelit hakukoneoptimoinnin saloja ja tutkailit markkinoinnin lainalaisuuksia.

Vankka ammattitaitosi antaa sinulle luvan lisätä palkkioosi oman arvosi. Oma arvosi on yhtä kuin asiakkaan saama hyöty sinun ammattitaidostasi. Siksi sinun ei koskaan kannata alihinnoitella itseäsi.

6. Muiden sisällöntuottajien hinnoittelu

Muiden sisällöntuottajien hintojen tutkailu kannattaa. Mutta varaudu, että joudut tekemään jonkin verran salapoliisityötä, sillä monet kirjoittajat jättävät hinnan kertomatta sivuillaan.

Jos satut löytämään hinnaston kollegasi nettisivuilta, voit tarkastella, mitä hinnoittelutyyliä hän suosii ja millaiset hinnat ovat. Mutta nyt seuraa vinkki vitonen: älä koskaan kopioi kenenkään hintoja!

Miksikö? Ensinnäkin sivukulunne voivat olla täysin erilaiset. Toisekseen myös ammattitaitonne ja palvelunne voi poiketa toisistaan. Olette kulkeneet erilaisen matkan sisällöntuottajiksi ja viestijöiksi. Et voi myöskään tietää, mihin kollegan hinnoittelu pohjimmiltaan perustuu. Kollegasi hinta ei siten vastaa välttämättä lainkaan sinun hintaasi – se voi olla liian pieni tai liian suuri.

Vältä nämä sudenkuopat työn hinnoittelussa

Oman hinnaston oikeaoppisuutta voi olla hankala arvioida. Hintoja täytyisi testata, mutta testaus ei ole helppoa. Kysyäkään ei oikein voi, sillä vastaajien motiivit kommentoida sinun olevan kallis tai halpa, voivat olla moninaiset.

Tulevaisuus kyllä kertoo, miltä sisällöntuotannon hinnastosi näyttää ulospäin. Mikäli tuntihintasi on vaivainen 20 euroa, se eittämättä saattaa viestiä heikkoa laatua (vaikka siitä ei olisikaan kyse). Jos sen sijaan pyydät 150 euroa/tunti, olet oletettavasti kallis suurimmalle osalle asiakkaista.

Jotta pääset kärryille onko hinnoittelusi balanssissa, opettele välttämään seuraavat hinnoittelun sudenkuopat:

Älä vedä hintoja hatusta

Jos vain päättelet hinnan ilman laskelmia ja tarkempia pohdintoja, todennäköisesti hintasi kopsahtavat omaan nilkkaasi. Jos alihinnoittelet, saatat velkaantua tai ainakin kituuttaa vähillä rahoilla. Hintasi ei kata työn sivukuluja tai normaalia elämistä. Ylihinnoittelu puolestaan karkottaa asiakkaat. Hinta täytyy myös pystyä perustelemaan.

Älä lyö hintalapuksi samoja hintoja kuin kollegalla

Sinun kannattaa vertailla, mitä muut pyytävät sisällöntuotannosta, jotta saat suuntaviivoja omaan hinnoitteluusi ja hahmotat markkinatilanteen. Hintoja ei silti kannata kopioida. Syy on yksinkertaisesti se, että et voi tietää, mihin kyseisen henkilön hinnasto perustuu. Jos asiakas kysyisi, mihin oma hintasi perustuu, mitä vastaisit hänelle? Vastauksen kakistaminen voisi tuntua tukalalta, jos hinta on tismalleen sama kuin toisella tekijällä. Luo siis oma uniikki hinnastosi ja erotu sen avulla muista.

Älä alihinnoittele itseäsi

Auts, tämä on asia, josta kaikki lukemani hinnoitteluoppaat varoittivat. Siltikin alihinnoittelu on valitettavan yleistä. Eritoten aloitteleva yrittäjä voi kompastua alihinnoittelun ansaan, ja syitä on monia:

• kirjoittaja saattaa olla epävarma omasta osaamisestaan

• liiketoiminnan lainalaisuudet ovat vielä hakusessa, ja pelko asiakkaiden menettämisestä kauhistuttaa liikaa

• hinta on laskettu palkkatyössä toimivien sisällöntuottajien palkkasuositusten mukaan (ja unohdettu laskea sen päälle yrittäjyyden sivukulut)

• sisällöntuotannon hinnasto pohjautuu omaan työmäärään eikä asiakkaalle tuotettavaan hyötyyn.

Tämä teksti on osa sisällöntuotannon hinta -blogikokonaisuutta. Löydät kaikki aiheen artikkelit blogistani.

🪄 Sisällöntuotantoa sinunkin yrityksellesi? Kilauta, laita viestiä tai keskustele kanssani chatissa.