Tuntitaksa, sanahinnoittelu vai kiinteät hinnat? Hinnoittelu on kriittinen tekijä yrittäjyyden alussa. Siksi moni freelancer pohtiikin huolella, mikä olisi paras tapa rakentaa sisällöntuotannon hinnasto. Miksi itse päädyin pakettihinnoitteluun?

Jos tutkailet sisällöntuottajien nettisivuja, huomaat, että he suosivat erilaisia hinnoittelutapoja.

Yksi veloittaa tuntiperusteisesti, toinen suosii sanahintaa ja kolmas kiinteitä hintoja. On myös muita tapoja hinnoitella: projektihinta muodostuu aina tilannekohtaisesti, ja kuukausiveloitus on käytössä etenkin markkinointitoimistoilla.

Osa kirjoittajista ei kerro lainkaan hintoja nettisivuilla, jolloin löydät sivustolta virkkeen: “Pyydä tarjous.” Hinta selviää näin ollen vasta, kun tarjous kilahtaa sähköpostiisi.

Hinnoittelutyyli ei ole kiveen hakattu asia, vaan sen voi myös myöhemmin muuttaa toisenlaiseksi. Joka tapauksessa yrittäjyyden alussa kannattaa jo pohtia, mikä tyyli varmimmin sopisi itselle. Samalla kannattaa kysyä, mikä tyyli palvelee asiakasta parhaiten.

Tässä tekstissä käyn tarkemmin läpi 5 erilaista sisällöntuotannon hinnoittelutapaa. Kerron myös, miksi itse päädyin kiinteisiin pakettihintoihin.

1. Tuntihinta

Tuntiveloitus on todennäköisesti yleisin tapa osoittaa sisällöntuotannon hinta. Käytännössä sisällöntuottaja määrittelee itselleen tuntihinnan, jonka mukaan hän laskuttaa työstä. Tuntihinta voi olla mitä tahansa 30–120 euron väliltä.

Tuntihinta on helppo ja varma tapa: sisällöntuottaja veloittaa työstä sen verran kuin artikkelin kirjoittaminen vie aikaa. Tuntiveloituksessa ei näin ollen ole riskinä, että kirjoittaja saisi liian vähän palkkiota.

Moni sisällöntuottaja suosii aikaperusteista hinnoittelua.

Tuntiveloitus voi kuitenkin olla asiakkaan kannalta hieman epävarmaa, koska hän saa aluksi vain arvion työhön käytettävistä tunneista. Mitä jos sisällöntuottajalla kestääkin pidempään kirjoittaa teksti, koska aihe olikin selvästi hankalampi kuin kirjoittaja osasi arvioida?

Osa sisällöntuottajista pysyy kuitenkin arviossaan, eli he eivät laskuta työstä enempää kuin lupasivat, vaikka kirjoittamiseen kuluisikin pidempi aika. Se on reilua, jotta asiakkaan hintalappu ei nouse turhan korkeaksi.

2. Sanaveloitus

Sanamäärän mukaan veloittaminen on myös yleistä sisällöntuottajien keskuudessa. Tällöin freelancer on arvioinut, paljonko hän pyytää palkkioita per sana. Se voi olla esimerkiksi 0,50 senttiä sanalta.

Käytännössä tekijä sopii asiakkaan kanssa, minkä pituinen artikkelista olisi tarkoitus tulla. Jos sisällöntuottaja kirjoittaa blogitekstin, jonka pituudeksi sovittiin 800 sanaa, sisällöntuottajan palkka tekstistä on 400 euroa.

Jos sanamääriä ei ole etukäteen tiedossa, kyseinen laskutustapa voi olla hieman epävarma niin asiakkaalle kuin tekijällekin. Siksi arvio kannattaisikin tehdä etukäteen, jotta molemmilla osapuolilla on suuntaa antava käsitys sisällöntuotannon hinnasta.

3. Kiinteä hinta

Kiinteä veloitus tarkoittaa hintaa, joka pysyy aina samana. Sisällöntuottajan käyttämä aika tekstin kirjoittamiseen voi vaihdella, mutta asiakkaan ei tarvitse maksaa enempää kuin on sovittu.

Kiinteät hinnat ovat helposti silmäiltävissä. Asiakas tietää, mitä tilaa ja mihin hintaan. Hän voi myös tehdä etukäteen omia laskelmia tutustuessaan hinnastoon.

Kiinteissä hinnoissakin sisällöntuottajalla on hyvä olla käsitys siitä, kauanko hänellä keskimäärin menee kirjoittaa esimerkiksi 1 000 sanan artikkeli. Myös suuntaa antava tuntihinta kannattaa olla mietittynä. Jos näitä asioita ei pohdi, riskinä voi olla, että sisällöntuottaja ottaa takkiinsa, kun hinta ja kirjoitusaika eivät kuljekaan käsi kädessä.

✏️ Jos satut parhaillaan etsimään kirjoittajaa, joka suosii kiinteitä hintoja, tutustu hinnastooni ja ole minuun yhteydessä, niin jutellaan lisää.

4. Kuukausiveloitus

Kuukausiveloituksessa asiakas maksaa sisällöntuotannosta kuukausihintaa. Tätä veloitustapaa näkee etenkin markkinointitoimistoissa. Myös freelance-sisällöntuottajat suosivat sitä etenkin silloin, kun asiakas haluaa investoida säännölliseen, toistuvaan sisällöntuotantoon.

Kuukausiveloituksessa sisällöntuottaja on määritellyt etukäteen kuukausimaksun hinnan ikään kuin pakettihinnastona. Paketti voi sisältää esimerkiksi 2 blogitekstiä kuukaudessa + 1 uutiskirje = tietty summa.

Sisältö on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Jos asiakas haluaakin edellä mainitun esimerkin lisäksi 3 blogitekstiä kuukaudessa, sisällöntuottaja laskee kuukausiveloituksen uusiksi ja antaa tarjouksensa.

5. Projektiveloitus

Sisällöntuottajien työpöytä täyttyy usein projektitöistä. Tällöin työskentely asiakkaan kanssa ei ole jatkuvaa, vaan kirjoittajaa tekee esimerkiksi muutaman tekstin, jotka toteutetaan yhden tai kahden kuukauden mittaisena projektina.

Projektiveloitus voi yhdistellä kaikkia edellä mainittuja hinnoittelutapoja. Esimerkiksi omalla kohdallani projektiveloituksen hinta muodostuu sisällöntuotannon hinnaston mukaan, kun taas sisällöntuottajalla, joka veloittaa tuntien mukaan, projektin hinta on arvio työhön käytettävistä tunneista.

Projektihinta voi olla myös kiinteä. Näin on esimerkiksi joillakin markkinointitoimistoilla. Tällöin projektien hinnat on suunniteltu etukäteen, ja ne ovat suunnilleen samat eri asiakkaille.

Miksi valitsin sisällöntuotannon hinnoiksi kiinteät hinnat?

Oman sisällöntuotannon hinnastoni päädyin rakentamaan kiinteiden hintojen pohjalta. Koen, että tämäntyyppinen hinnoittelu takaa asiakkaan saavan laadukasta sisältöä, mutta hän ei joudu maksamaan ylimääräistä, mikäli minulla kuluukin tekstiin rutkasti aikaa. “Ylimenevät” tunnit ovat siten omalla vastuullani.

Minulta on ajan mittaan kyselty usein, kauanko vie kirjoittaa keskiverto blogipostaus, esimerkiksi 500–1 000 sanaa. Joka kerta vastaan samalla tavalla: se riippuu aiheesta. Vaativa aihe vie enemmän aikaa kuin helppo. Siksi tekstin tuntimääriä on kovin vaikea ennustaa etukäteen.

Entä jos aihe on kokonaan vieras? Miten siinä tapauksessa on mahdollista arvioida, paljonko kirjoittaminen vie aikaa? Vaikka antaisinkin arvion tuntimääristä, matkan varrella saatan huomata, että aihe vaatikin huomattavasti enemmän työtä.

Siksi päädyin kiinteisiin hintoihin: saan viipyä tekstin parissa niin pitkään kuin teksti haluaa, eikä takaraivossani piiskaa ajatus asiakkaan kilometrin mittaiseksi pitenevästä laskusta. Toki asiakkaan kanssa on sovittu deadline etukäteen, mutta sen ajan puitteissa minä ja teksti teemme parhaamme.

Yrittäjyyden alussa minulle oli myös selvää, että laitan sisällöntuotannon hinnaston näkyville nettisivuilleni. Olen huomannut itse vaihtavani helposti palveluntarjoajaa, jos en löydä hintoja nettisivuilta.

Sisällöntuotannon hinnastoni näyttää tältä:

Valitsin kiinteät hinnat, koska koen, että ne ovat kaikille osapuolille selkeimmät. Hinnat ovat heti silmäiltävissä, jolloin asiakas näkee, onko sisällöntuotannon hinta hänen budjetilleen sopiva.

Kiinteiden hintojen etuna on, että asiakas voi tehdä etukäteen omia laskelmiaan ennen kuin ottaa minuun yhteyttä. Lisäksi pakettihinnasto on tasa-arvoinen: jokainen yritys ja yhteisö maksaa saman verran esimerkiksi M-kokoisesta blogiartikkelista.

Kiinteät hinnat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö palvelujani voisi räätälöidä. Voit vapaasti yhdistellä palveluitani valitsemalla vaikkapa M-kokoisen blogiartikkelin yhdessä uutiskirjeen kanssa.

Etsitkö sisällöntuottajaa? Sopivatko hintani markkinointibudjettiinne? Siinä tapauksessa, tuumasta toimeen!

💡 Tämä teksti on osa sisällöntuotannon hinta -blogikokonaisuutta. Löydät kaikki aiheen artikkelit blogistani.