Hinnoittelu on kriittinen tekijä yrittäjyydessä. Siksi kehotan freelancereita pohtimaan ajatuksella, mikä olisi paras tapa hinnoitella sisällöntuotantoa: tuntitaksa, sanahinnoittelu vai kenties kiinteät hinnat?

Jos tutkailet sisällöntuottajien nettisivuja, huomaat, että tekijät suosivat erilaisia hinnoittelutapoja. Yksi veloittaa tuntiperusteisesti, toinen suosii sanahintaa ja kolmas kiinteitä hintoja. On myös muita tapoja hinnoitella: projektihinta muodostuu aina tilannekohtaisesti, ja kuukausiveloitus on käytössä etenkin markkinointitoimistoilla.

On myös hyvin tavallista, että kirjoittajat jättävät kertomatta, paljonko sisällöntuotanto kustantaa. Hinta selviää näin ollen vasta, kun tarjous kilahtaa sähköpostiin.

Täytyy muistaa, että hinnoittelutyyli ei ole mikään kiveen hakattu asia. Se elää ajan kanssa ja voi aivan hyvin myöhemmin muuttua toisenlaiseksi, jos yrittäjä huomaa, ettei hinnottelu toimi. Mutta joka tapauksessa yrittäjyyden alussa kannattaa miettiä, mikä tyyli todennäköisesti sopisi itselle ja lähteä siitä liikkeelle.

Seuraavaksi esittelen viisi erilaista sisällöntuotannon hinnoittelutapaa.

1. Tuntihinta

Tuntiveloitus on todennäköisesti yleisin tapa määritellä sisällöntuotannon hinta. Käytännössä sisällöntuottaja laskee itselleen tuntihinnan, jonka mukaan hän laskuttaa työstä. Tuntihinta voi olla mitä tahansa esimerkiksi 30–120 euron väliltä.

Tuntitaksa on helppo ja varma tapa: tekijä veloittaa työstä sen verran kuin artikkelin kirjoittaminen vie aikaa. Tuntiveloituksessa ei näin ollen ole riskiä, että kirjoittaja saisi liian vähän palkkiota.

Tuntiveloitus voi kuitenkin olla asiakkaan kannalta hieman epävarma tapa, koska hän saa aluksi pelkän arvion työhön käytettävistä tunneista. Mitä jos yrittäjällä kestääkin pidempään kirjoittaa teksti, koska aihe olikin selvästi hankalampi kuin kirjoittaja osasi arvioida? Se koituu toki kirjoittajan hyödyksi, mutta ei asiakkaan.

Osa sisällöntuottajista pysyy kuitenkin todella hyvin arviossaan, koska kokemus kertoo heille, mikä sopiva ja realistinen veloitus on. On reilua asiakasta kohtaa, että arvio osuu nappiin. Ja jos niin ei käy, on kohteliasta olla laskuttamatta työstä ainakaan kovin paljon enempää kuin on sovittu, vaikka kirjoittamiseen kuluisikin todellisuudessa pidempi aika. Se on ennen kaikkea reilua siksi, että asiakkaan hintalappu ei nouse turhan korkeaksi. Rehellisyys maan periin ja niin pois päin.

2. Sanaveloitus

Sanamäärän mukaan veloittaminen on myös aika yleistä. Tällöin tekijä arvioi, paljonko hän pyytää palkkioita per sana. Sanahinta voi olla esimerkiksi 0,50 senttiä sanalta.

Käytännössä tekijä sopii asiakkaan kanssa, minkä pituinen artikkelista olisi tarkoitus tehdä. Jos blogitekstin pituudeksi sovitaan vaikkapa 800 sanaa, palkkio tekstistä on 400 euroa, kun sanaveloitus on 0,50 senttiä.

Jos sanamääriä ei ole etukäteen tiedossa, kyseinen laskutustapa on luonnollisesti epävarma niin asiakkaalle kuin tekijällekin. Silloin toisenlainen laskutustapa sopinee paremmin.

3. Kiinteä hinta

Kiinteä veloitus tarkoittaa hintaa, joka pysyy aina samana. Se on hyvä hinnoittelutapa siksi, että tekstiin käytetty aika voi vaihdella, mutta asiakkaan ei silti tarvitse maksaa enempää kuin on sovittu.

Kiinteät hinnat ovat lisäksi helposti silmäiltävissä, eli asiakas tietää mitä tilaa ja mihin hintaan. Hän voi siten tehdä etukäteen omia laskelmia tutustuessaan hinnastoon.

Kiinteissä hinnoissakin freelancerillä on hyvä olla käsitys siitä, kauanko hänellä keskimäärin menee kirjoittaa esimerkiksi 1 000 sanainen artikkeli. Myös suuntaa antava tuntihinta kannattaa olla mietittynä. Jos näitä asioita ei pohdi, riskinä voi olla, että tekijä ottaa takkiinsa, kun hinta ja kirjoitusaika eivät kuljekaan käsi kädessä.

✏️ Kaipaatko (hakukoneoptimoidun) sisällöntuotannon ammattilaista avuksesi? Ole minuun yhteydessä.

4. Kuukausiveloitus

Kuukausiveloituksessa asiakas maksaa sisällöntuotannosta etukäteen sovittua kuukausihintaa. Tätä veloitustapaa näkee etenkin markkinointitoimistoissa ja myös freelancerit suosivat sitä etenkin silloin, kun asiakas haluaa investoida säännölliseen ja toistuvaan sisällöntuotantoon.

Kuukausiveloituksessa yrittäjä on määritellyt etukäteen kuukausimaksun ikään kuin pakettihinnastona. Paketti voi sisältää esimerkiksi kaksi blogitekstiä kuukaudessa = tietty summa. Etuna on, että tämmöistä pakettia on helppo markkinoida ja tuotteistaa.

Yleisempi tapa on kuitenkin laskuttaa asiakkaan omien sisältötarpeiden mukaisesti. Jos asiakas haluaa vaikka kaksi blogitekstiä kuukaudessa, tekijä ja asiakas sopivat kuukausilaskutuksen summan yhdessä. Lasku työstä saapuu asiakkaalle sovitusti esimerkiksi kuunvaihteessa.

5. Projektiveloitus

Sisällöntuottajien työpöytä täyttyy usein erilaisista projektitöistä, niin myös minulla. Tällöin työskentely asiakkaan kanssa ei ole jatkuvaa, vaan freekku tekee esimerkiksi muutaman tekstin, jotka toteutetaan vaikka yhden tai kahden kuukauden projektina.

Projektiveloitus voi yhdistellä kaikkia edellä mainittuja hinnoittelutapoja. Esimerkiksi omalla kohdallani projektiveloituksen hinta muodostuu sisällöntuotannon hinnastoni mukaan, kun taas tekijällä, joka veloittaa tuntien mukaan, projektin hinta on arvio työhön käytettävistä tunneista.

Projektihinta voi olla myös kiinteä. Näin on esimerkiksi joillakin markkinointitoimistoilla. Tällöin projektien hinnat on suunniteltu etukäteen ja ne ovat suunnilleen samat eri asiakkaille.

Teen sisällöntuotantoa kiinteillä hinnoilla – miksi?

Oman sisällöntuotannon hinnastoni päädyin pohdinnan jälkeen rakentamaan kiinteiden hintojen varaan, joskin nettisivuillani näkyvät hinnat ovat pelkästään suuntaa antavia ja elävät hieman asiakkaan tarkkojen tarpeiden mukaan.

Henkilökohtaisesti koen kiinteän hinnan selkeäksi ja reiluksi. Kiinteä hinnoittelu takaa sen, että asiakas saa laadukasta sisältöä, mutta ei joudu maksamaan ylimääräistä, jos minulla kuluukin tekstiin enemmän aikaa. “Ylimenevät” tunnit ovat siten omalla vastuullani.

Minulta on ajan mittaan kyselty usein, kauanko sisällöntuottajalla vie kirjoittaa keskiverto blogipostaus, esimerkiksi 500–1 000 sanaa. Joka kerta vastaan samalla tavalla: se riippuu aiheesta. Vaativa aihe vie enemmän aikaa kuin helppo. Siksi tekstin tuntimääriä on kovin vaikea ennustaa etukäteen.

Entä jos aihe on kokonaan vieras? Miten siinä tapauksessa on mahdollista arvioida, paljonko kirjoittaminen vie aikaa? Vaikka antaisinkin arvion tuntimääristä, matkan varrella saatan huomata, että aihe vaatikin huomattavasti enemmän työtä. Siinä on oikeastaan syy, miksi päädyin kiinteisiin hintoihin.

Saan viipyä tekstin parissa niin pitkään kuin teksti tarvitsee, eikä takaraivossani piiskaa ajatus asiakkaan kilometrin mittaiseksi pitenevästä laskusta. Semmoinen ahdistaisi minua liikaa. Toki asiakkaan kanssa on sovittu deadline etukäteen, mutta sen ajan puitteissa minä ja teksti teemme parhaamme.

Lisäksi kiinteiden hintojen etuna on, että asiakas voi tehdä etukäteen omia laskelmiaan ennen kuin ottaa minuun yhteyttä. Pakettihinnasto on myös tasa-arvoinen: jokainen yritys ja yhteisö maksaa suurin piirtein saman verran esimerkiksi hinnastoni S-kokoisesta tekstistä.

Kiinteät hinnat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö palvelujani voisi räätälöidä. Jos olet kiinnostunut ostamaan sisällöntuotantoa, voit vapaasti valita vaikkapa S-kokoisen blogiartikkelin ja lisänä lyhyemmän XS-pituisen tekstin. Näissäkin on joustovaraa, eli etukäteen sovittava hinta voi elää hiukan. Tai jos kaipaat vaikka kokonaan uudet nettisivutekstit, räätälöimme hinnan kokonaisuuden mukaan. Eli sinun tarpeesi ratkaiseen.

Etsitkö apukättä sisällöntuotantoon? Ryhdytään tuumasta toimeen!

💡 Tämä teksti on osa sisällöntuotannon hinta -blogikokonaisuutta. Löydät kaikki aiheen artikkelit blogistani.