Näin elävöität tekstiäsi – 4 vinkkiä tekstin yksityiskohtien editointiin

Editointi on arvokas taito, joka kaikkien kirjoittajien kannattaisi opetella. Mainion tekstin salaisuus piilee yksityiskohdissa. Tässä artikkelissa tarjoan muutaman pienen vinkin siihen, miten loihdit tekstistäsi eloisamman.

Sanotaan, että salaisuus piilee yksityiskohdissa. En voisi olla enempää samaa mieltä. Kodin sisustamisessa ja remontoinnissa yksityiskohtiin panostaminen tekee kodista kauniin ja viimeistellyn näköisen.

Sama pätee teksteihin: yksityiskohdat tekevät tekstistä mielenkiintoisen. Hiotut yksityiskohdat ikään kuin herättävät tekstin eloon, olipa kyseessä sitten kirja, asiateksti tai vaikka somepostaus. Aivan kuten eräs asiakkaani virkkoi, kun palautin hänelle editoidun romaanin:

"Näennäisesti muutokset vaikuttavat olevan pieniä, mutta nyt vasta todella oivallan ammattimaisen editoinnin merkityksen. Tarina ikään kuin saa siivet selkäänsä ja lähtee lentoon!"

Editointi paneutuu ennen kaikkea tekstin yksityiskohtiin, jolloin muutokset ovat "näennäisesti pieniä", kuten asiakkaani kuvasi. Editointi on oikolukua selvästi laajempi työ.

Editoijana käyn koko tekstin ajatuksella läpi, parantelen, hion, muokkaan ja jumppaan ja taas kerran parantelen, hion, muokkaan ja jumppaan. Kun työ on tehty, edessä lepää selvästi helppolukuisempi, toimivampi ja kiinnostavampi kokonaisuus. Editointi on taitolaji; sen haltuunotto edellyttää sinnikästä harjoittelua.

Olen aiemmin kirjoittanut artikkelin siitä, mitä kaikkea tekstin editointiin yleisesti kuuluu. Tässä blogiartikkelissa paneudun kokonaisuuden sijaan yksityiskohtiin ja kerron neljä pientä vinkkiä, joiden avulla herätät tekstisi eloon – jatka siis lukemista!

1. Käytä verbejä (ja muitakin sanoja) vivahteikkaasti

Meillä jokaisella on ominainen tapamme kirjoittaa. Tyypillisesti käytämme vuodesta toiseen samoja sanoja sen enempää miettimättä.

Usein havahdumme kirjoittamisemme kompastuskiviin vasta sitten, kun joku huomauttaa niistä. Niin voi käydä vasta vuosikausien päästä, jolloin kirjoitusmaneerit ovat jo pinttyneet kuin mannapuuro kattilan pohjaan. Onneksi pinttymät on mahdollista hangata oikeilla menetelmillä pois.

Verbit on yksi kirjoittamisen osa-alue. Käytämme kernaasti samoja verbejä vuodesta toiseen. Yleisimpiä käyttämiämme verbejä ovat "tavalliset verbit", kuten olla ja tehdä. Mitä jos tästedes suosisit teksteissäsi verbejä, joissa on enemmän ilmaisullista voimaa?

Kun seuraavan kerran kirjoitat ja editoit tekstiäsi – oli kyseessä sitten raportti, kirja tai blogipostaus – käy lopuksi ajatuksella läpi kirjoituksesi usein toistuvat verbit ja vaihda niiden tilalle ilmaisuvoimaisempi verbi. Näin tekstistäsi muovautuu eloisampi kokonaisuus.

Näin korvaat "tylsät" verbit voimakkaammilla verbeillä:

• Tarkastele tekstiäsi ja havainnoi, onko sinulla tapana käyttää joitain verbejä erityisen usein.

• Jos kirjoitat tekstiäsi Wordilla, naputtele Wordin hakukenttään tiheään toistuva verbi.

• Käy jokainen tekstisi kohta läpi niin, että korvaat osan verbeistä kiinnostavalla vastineella. Loistavaa apua saat Synonyymisanakirjasta (https://www.synonyymit.fi/) tai Kielitoimiston sanakirjasta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi)

• Muista kuitenkin aina miettiä, millainen verbin sävy sopii kuhunkin lauseeseen.

Tämä "verbien tuunaaminen" on tuiki tärkeä loppusilaus, jonka itse ruukaan tehdä likimain kaikille teksteilleni, myös asiakkaideni teksteille. Menettelystä hyötyvät eritoten luovat tekstit, mutta ei siitä haittaa ole tiukkojen asiatekstienkään kohdalla, päinvastoin. Loppujen lopuksi elävöittäminen vain parantaa luettavuutta, mikä on tietysti kaikkien etu.

Mitä jos tästedes käyttäisitkin verbejä, joissa on enemmän ilmaisullista voimaa?

Millaisia ilmaisuja voit sitten käyttää? Tässäpä esimerkkejä:

Verbi	Ilmaisuvoimaisempi verbi
Sanoa	Kertoa, lausahtaa, puhella, virkkaa, puuskahtaa, todeta, mumista, sutkauttaa, tokaista, selventää, tuumia, takellella, sopertaa, luikauttaa, ilmaista, selvittää, kuvata, turinoida, rupatella, höpöttää, puhua, sammaltaa, piipittää
Kävellä	Edetä, mennä, talsia, tepastella, koikkelehtia, kulkea, hiipiä, löntystellä, lampsia, hölkytellä, sipsutella, raahustaa, kipittää, jolkutella, tarpoa, taivaltaa, astella
Syödä	Mutustaa, nauttia, natustella, popsia, appaa, maiskutella, haukata, hotkia, aterioida, napostella, herkutella, ruokailla
Tehdä	Menetellä, suorittaa, luoda, rakentaa, nikkaroida, värkätä, toimittaa, valmistaa, toteuttaa, touhuta, ahertaa, puuhailla, väkertää, hääriä, huseerata, hoitaa
Alkaa	Ryhtyä, käydä käsiksi, ruveta, polkaista käyntiin, startata, käydä, tarttua toimeen

Moni meistä käyttää varsinkin olla-verbiä luonnostaan paljon, kuten aiemmin tuumasin. Itse suhtaudun kyseiseen verbiin armollisesti. Yksinkertaisesti olla-verbi toimii; se on sopivan "näkymätön" mutta samalla voimakas. Olla-verbin korvaaminen voi niin ikään tuottaa haastetta. Pohdi kuitenkin huviksesi, miten muodostaisit lauseen niin, että vältät olla-verbiä saadaksesi tekstiisi vaihtelua ja "vetovoimaa". Kokeilu toimii oivana kirjoitusharjoituksena!

Verbien lisäksi on hyvä tarkastella tekstisi muitakin ilmaisuja, jotta saat kirjoitukseesi eloa. Kiinnitä huomiota adjektiiveihin, pronomineihin, substantiiveihin ja muihin taajaan toistuviin ilmaisuihin. Alla on muutama esimerkki, joissa olen korvannut runsaasti käytetyn sanan synonyymillä tai muulla vastineella.

Adjektiivit:

Hyvä ~ mainio, oiva, kelpo

Ihana ~ ihastuttava, suloinen, herttainen

Tärkeä ~ merkittävä, huomattava, tähdellinen

Hän-pronomini tai kirjan päähenkilö:

Hän ~ poika, nuorimies, lapsi

Maija ~ rouva, nainen, naishenkilö

Substantiivit:

Auto ~ Kaara, kiesi, ajopeli, mobiili, pirssi

Kissa ~ killi, katti, kisu, mirri

Mies ~ heppu, kundi, jätkä, ukko, äijä, häiskä, sälli

Muut toistuvat ilmaisut:

Usein ~ tiheään, taajaan

Vähän tai hieman ~ hitusen, hivenen, hippusen

Aina ~ lakkaamatta, alinomaa, iankaiken

2. Karsi toistoa (etenkin lähekkäisistä lauseista)

Kuten edellisessä kappaleessa totesin, käytämme mielellämme lempisanojamme kirjoituksissamme. Näiden kirjoitusmaneerien lisäksi monilla kirjoittajilla on tapana toistaa tiettyjä sanoja virkkeestä toiseen ilman että huomaavat asiaa.

Lukijoita sanojen tiuha toistuminen voi kuitenkin häiritä ja joskus kovastikin – etenkin jos sanat toistuvat lähekkäin. Toisto nimittäin rikkoo ikävästi lukemisen rytmiä. Se tavallaan töksäyttää, ja soljuva lukuelämys keskeytyy hetkeksi. Jos toistoa ilmenee tiuhaan, voi olla, että lukija tympääntyy ja keskeyttää lukemisen tykkänään.

Kiinnitä siis kirjoittaessasi huomiota sanoihin, jotka toistuvat tekstissäsi usein. Ole tarkkana etenkin sanojen kanssa, jotka toistuvat lähekkäisissä lauseissa, tai peräti peräkkäisissä. Alla on muutama esimerkki, joissa olen merkinnyt toistuvat sanat eri värillä ja lihavoituna.

• Kissa kietoutui kerälle ja alkoi kehrätä tyytyväisesti. Sitten se nuolaisi tassuaan, viiksiään ja nenäänsä tyytyväisesti.

  
  

• Johtaja pyysi toimittamaan raportin mahdollisimman pian. Hän haluaa, että tärkeä projekti etenee sovitussa aikataulussa mahdollisimman jouhevasti.

  
  

• Oli kaunis syyspäivä. Hento pakkanen oli kuurannut yöllä ruohikon ja kaikkialla oli kaunista.

• Yrityksen perustaminen on helppoa, kun perehdyt kaikkiin niihin seikkoihin, joita yrityksen perustaminen edellyttää.

Jos huomaat kirjoituksessasi vastaavanlaisia "kömmähdyksiä", karsi niitä. Mutta miten? Käytännössä korvaat toistuvan sanan synonyymillä, kas näin:

• Kissa kietoutui kerälle ja alkoi kehrätä tyytyväisesti. Sitten se nuolaisi tassuaan, viiksiään ja nenäänsä maireasti.

  
  

• Johtaja pyysi toimittamaan raportin pikimmiten. Hän haluaa, että tärkeä projekti etenee sovitussa aikataulussa mahdollisimman jouhevasti.

  
  

• Oli upea syyspäivä. Hento pakkanen oli kuurannut yöllä ruohikon ja kaikkialla oli kaunista.

• Yrityksen perustaminen on helppoa, kun perehdyt kaikkiin niihin seikkoihin, joita yrityksen alulle paneminen edellyttää.

  
  

Etsitkö sisältöasiantuntijaa, joka herättäisi tekstisi yksityiskohtia myöten eloon? ✨ Tutustu editointipalveluuni, autan ilolla.

3. Karta substantiivitautia

Substantiivitauti on katala tauti, josta kovin moni kirjoittaja ikävä kyllä kärsii. Työssäni olen pistänyt merkille, että tautia esiintyy runsaan puoleisesti virallisissa asiateksteissä, kuten raporteissa, oppaissa ja erinäisissä suunnitelmissa.

Mutta mikä oikeastaan on substantiivitauti? Kyseisessä taudissa substantiiveja lipsahtaa tekstissä kohtiin, joissa verbi toimisi monin verroin paremmin. Substantiivi vastaa kysymykseen kuka tai mikä (eli asia tai esine). Substantiivit jakautuvat yleisnimiin ja erisnimiin.

Alla on muutama esimerkki substantiivitaudista. Miten on, ilmeneekö taudin oireita omissa kirjoituksissasi?

Substantiivitauti: Kyltti asettaa autolle velvoitteen väistää.

Parannusresepti: Kyltti velvoittaa autoa väistämään.

Substantiivitauti: Lääkäri antoi potilaalle kehoitteen levätä.

Parannusresepti: Lääkäri kehotti potilasta lepäämään.

Substantiivitauti: Poliisi suorittaa rikospaikan tutkimuksen aina huolella.

Parannusresepti: Poliisi tutkii rikospaikan aina huolella.

Substantiivitauti: Lainan saannin edellytyksenä ovat säännölliset tulot.

Parannusresepti: Lainan saanti edellyttää säännöllisiä tuloja.

Substantiivitauti: Työn toteutuksen tekee ammattitaitoinen valokuvaaja.

Parannusresepti: Työn toteuttaa ammattitaitoinen valokuvaaja.

Huomaatko, miten paljon kimurantimpia lauseet ovat substantiivityylissä? Kuvittelepa sitten, että asiakirja tulvii vastaavanlaisia lauseita. Tekstistä muodostuu melko tavalla raskassoutuista luettavaa.

Onneksi taudista on täysin mahdollista parantua joko omin avuin opettelemalla editoimaan omaa tekstiä tai (kaltaiseni) ammattilaisen opastamana. Täytyy muuten paljastaa, että editoijana nautin aivan erityisesti substantiivitaudin suitsimisesta editoidessani asiakkaideni tekstejä. On todella palkitsevaa nähdä kättensä jälki, ja substantiivitaudin suitsimisessa jos missä sen näkee.

Yksityiskohdat tekevät tekstistä mielenkiintoisen.

Lepo tekee tekstille kuin tekstille todella hyvää.

4. Salli tekstille lepohetki ennen julkaisua

Hyvin merkityksellinen osa editointiprosessia on, että sallit tekstillesi lepohetken. Tämä vinkki ei äkkiseltään liity editoinnin yksityiskohtiin, mutta lähemmin tarkasteltuna liittyy. Kerron vähän myöhemmin, miksi.

Kun "höyryämme" jonkin tekstin parissa kauan, sanojen maailmaan ikään kuin hukkuu, emmekä enää itse havaitse virheitä. Tällöin tekstiä on varsin hankala tarkastella ulkopuolisen lukijan silmin – ja lukija on sentään henkilö, jota varten ensisijaisesti tekstin loihdimme.

Jos mielit oppia editoimaan omia tekstejäsi, taito vahvistuu, kun luet monipuolisesti, kirjoitat runsaasti sekä syynäät omia ja muiden tekstejä.

Itse pyrin joka kerta tarjoamaan omille teksteilleni levähdyshetken ennen niiden julkaisua, tai kun palautan kirjoittamani tahi korjaamani tekstin asiakkaalle. Levon pituus voi olla mitä tahansa parista päivästä muutamaan viikkoon. Isommissa projekteissa kuten kirjoissa teksti voi köllötellä pidempäänkin.

Lepohetki tekee todella hyvää tekstille. Nimittäin kun kirjoitus on huilinut kaikessa rauhassa joitakin päiviä ja palaan tekstin äärelle, huomaan, että kylläpäs tekemistä piisaakin edelleen. Virheet, epäloogisuudet ja pulmalliset lauserakenteet suorastaan pomppaavat silmille, jolloin ne on myös helppo fiksata.

Näiden isompien seikkojen ohessa lepo auttaa havaitsemaan yksityiskohdat – aivan pikkiriikkisetkin semmoiset. Huilimishetki tuo esiin ne tekstin yksityiskohdat, jotka olisivat jääneet liian sutjakassa aikataulussa kokonaan huomaamatta. Lepo on siten todella kriittistä, jotta silmäsi tarttuu yksityiskohtiin ja voit hioa ne huippuunsa.

📚 Oletko kirjoittanut tai kirjoittamassa kirjan? Lue, miksi kirjan oikoluku on kriittistä.

Anna tekstin editointi ammattilaisen hyppysiin

Tässä blogiartikkelissa nostin esille muutamia seikkoja, joihin voit kiinnittää huomiota, kun seuraavan kerran työstät kirjoitustasi. Editointiin kuuluu kuitenkin lukuisia muitakin pieniä ja suuria koukeroita, minkä vuoksi editointia täytyy harjoitella (paljon!!) ennen kuin sen todella taitaa.

Omalla kohdallani editoinnin taidon oppiminen on vienyt vuosia. Tänä päivänä uskallan jo sanoa, että silmäni ovat harjaantuneet editoimaan erilaisia tekstejä. Että voin ja uskallan nolostumatta todeta, että osaan editoida niitä.

Taito on vahvistunut vain ja ainoastaan kokemuksen kautta. Olen toiminut oikolukijana ja editoijana vuodesta 2022, mutta kirjoittanut jo vuosikausia ja siten editoinut hurjan paljon omia tekstejäni. Koulutukseltani olen viestinnän ammattilainen ja journalisti (AMK).

Jos sinäkin mielit oppia editoimaan omia tekstejäsi, taito vahvistuu, kun luet monipuolisesti, kirjoitat runsaasti sekä "syynäät" omia ja muiden tekstejä. Hiljalleen tekemisestä tulee luontevaa ja jonain kauniina päivänä editointi sujuu muitta mutkitta. Myös editointikursseja löytyy – toivottavasti tulevaisuudessa järjestän niitä itsekin.

Jos sinusta kuitenkin toistaiseksi tuntuu, ettei taito aivan vielä ole hyppysissä, älä epäröi ottaa minuun yhteyttä. Autan enemmän kuin mielelläni tekstisi huoltamisessa. Jos edelleen epäröit, nettisivujeni etusivulta löydät ison kasan palautteita, joita asiakkaani ovat antaneet oikoluku- ja editointipalvelustani. Toivon mukaan ne viimeistään rohkaisevat mielesi ottamaan yhteyttä vaikka jo tänään.

Tutustu oikoluku- ja editointipalveluuni ja kerro tarpeestasi. Palvelen ilolla. ☺️

P.S. Jos janoat kuulla lisää vinkkejä, lue seuraavaksi toinen artikkelini tekstin editoinnista. 🪄✨