Mitä oikoluku ja tekstin editointi voi saada aikaan?

Vastaus on: ihmeitä. Oikoluku ja tekstin editointi tuntuu usein siltä kuin järjestäisi vähän – tai ei aina niin vähänkään – sotkuisen vaatekaapin uudelleen. Miksi sinunkin kannattaa näyttää tekstiäsi oikolukijalle ennen julkaisua?

Jokainen meistä tuottaa erilaisia tekstisisältöjä. Tiedotteet, sometekstit ja sähköpostien kirjoittaminen on monille tuttua puuhaa.

Olet varmasti pistänyt merkille, miten helposti tekstiin livahtaa kirjoitusvirheitä, vaikka kirjoititkin vain muutaman lauseen mittaisen virkkeen. "Omalle tekstille sokeutuu", kertoo viisaus. Virheiltä eivät välty myöskään suomen kielen ammattilaiset, viestijät tai oikolukijat.

Jos kuitenkin haluat, että kynästäsi pukkaa priimaa maailmalle, valitse avuksi laadukas oikolukupalvelu. Tällöin voit luottaa, että oikeinkirjoituksen tarkistus, tekstin editointi ja oikoluku hoituvat asialle vihkiytyneen oikolukijan toimesta.

Mitä oikolukuun sisältyy?

Oikoluku keskittyy oikeinkirjoituksen tarkistukseen. Pelkkä oikoluku ei siis yleensä puutu vaikkapa tekstin tyylillisiin seikkoihin ja laajempaan tekstin editointiin.

Oikolukija työstää tekstistäsi oikeaan tai sujuvampaan muotoon esimerkiksi

• pilkkujen puuttumisen tai niiden vääränlaisen käytön

• yhdyssanavirheet

• ajatus- ja yhdysviivojen käytön (1-10 → 1–10, avaimet käteen-ratkaisu → avaimet käteen -ratkaisu)

• päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemisen (30.06.2022 → 30.6.2022, klo 08–09 → klo 8–9)

• pienet alkukirjaimet suuriksi tai toisin päin

• kongruenssit eli predikaatin taivutuksen samalla tavoin kuin subjektiivikin taipuu (kissat maukuu → kissat maukuvat)

• sanajärjestykset

💡 Jos haluat, että tekstisisältöjesi luettavuus paranee mahdollisimman paljon, investoi pelkän oikoluvun sijaan laajempaan tekstin editointiin.

Lue myös, missä tilanteissa oikolukijan palvelut ovat omiaan.

Mitä kielentarkistus tarkoittaa?

Kun kielenhuoltaja uppoutuu syvemmälle tekstin syövereihin, kyseessä on kielentarkistus (tai tekstintarkistus). Tällöin kielenhuoltaja tutkailee tekstistä muun muassa kappaleiden pituudet, lauserakenteet ja oikeinkirjoituksen.

Kielentarkistus muovaa tekstistä helppolukuisemman ja eheämmän kokonaisuuden. Se ei siis takerru pelkkiin kielioppivirheisiin, vaan paneutuu tekstisisältöön kokonaisvaltaisesti.

Tekstintarkistuksessa kielenhuoltoja tutkailee eritoten tekstin

• rakennetta

• sävyä

• näkökulmia

• ymmärrettävyyttä

• helppolukuisuutta

• toimivuutta omassa kontekstissaan

Kielentarkistus voi nousta esille myös silloin, kun haluat ammattilaisen tarkistavan esimerkiksi englanniksi kirjoittamasi artikkelin. Tällöin englantia taitava kielenhuoltaja käy sisältösi läpi ajatuksen kanssa ja hioo siitä luontevamman kokonaisuuden pieniä yksityiskohtia myöten.

Oikolukija kiinnittää tekstin tarkistamisessa hurjan moneen asiaan huomiota. Oikoluku on tarkkaa puuhaa!

Entä kielenhuolto sitten?

Kielenhuolto pitää sisällään niin oikolukua kuin kielentarkistustakin, mutta myös koko joukon muitakin asioita.

Kielenhuolto-sanalla on useita merkityksiä, kerrotaan Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla. Se voi merkitä yhtä lailla oikeinkirjoitusta, kokonaisvaltaista tekstinhuoltoa kuin kielipolitiikkaakin. Kielipolitiikka tarkoittaa Kotuksen mukaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon kieltenopetusta kouluissa on tarjolla ja mikä kielen asema yhteiskunnassa ylipäätänsä on.

Kielenhuoltaja tarkastelee oikeinkirjoituksen lisäksi etenkin

• passiivin käyttöä

• sanavalintoja

• lause- ja kappalejakoja

• sanajärjestyksiä

• turhaa toistoa

Ulkopuolinen kielenhuolto tuli minulle tutuksi vuosia sitten kun tein opinnäytetyötä. Yhtenä päivänä kipitin koulun pitkiä käytäviä rakennuksen toiseen päähän kielenhuoltajan siistiin huoneeseen. Kävimme opinnäytetyöni läpi sivu sivulta. Tarkastaja ei käyttänyt punakynää, vaan vaaleanpunaista kynää, joka olikin villiintynyt paikoitellen; kielenhuoltaja oli paitsi korjannut opparistani kielioppivirheitä myös tarkistanut kielen kokonaisvaltaisesti.

Mutta kaiken lisäksi kielenhuoltaja osoitti minulle , millaisia kirjoitusmaneereja tai turhaa toistoa tekstissäni ilmenee. Nuo vinkit auttavat minua yhä, kun olen kielen kanssa tekemisissä. Ja mikä ihaninta, herttainen kielenhuoltaja antoi myös hyvää palautetta tekstistä – piirtämänsä vaaleanpunaisen sydämen siivittämänä. 💕 Meillä kaikilla on myös omat vahvuutemme kirjoittajina, ihan jokaisella meistä.

Oikolukija ja tekstin editoija hakusessa? Tutustu oikolukupalveluuni.

Tekstin editointi keskittyy kokonaisuuteen

Minä, kuten moni muukin oikolukija tarjoaa sekä oikolukupalvelua että tekstin editointia. Tekstin editointi ja muokkaus pitävät sisällään kaikkia aiemmissa kappaleissa mainitsemiani tekijöitä ja on läheistä sukua kielentarkistukselle.

Tekstin editointi sopii sinulle, kun olet kirjoittanut hyvän sisällön, mutta kaipaat apua sen jalostamisessa timantiksi. Tällöin annat editoijalle vapauden hioa rakenteen ja sisällön paremmaksi, jotta tekstin ydinajatus kirkastuu ja teksti selkeytyy kauttaaltaan. Tavoitteena on linjakas kokonaisuus.

Kun kieli on sujuvaa, se on vakuuttavaa.

Tekstin editoija saattaa puuttua tekstin kieleen ja muokata sitä tyyliltään erilaiseksi. Hän voi karsia turhia lauseita ja toistoa. Hän lyhentää kappaleita, hioo otsikoita ja muokkaa sanavalintoja. Editoija saattaa terästää artikkelia lisäämällä siihen faktaa, lainauksia tai muita yksityiskohtia. Tekstin editointi voi joskus siis olla raakaa tekstin muokkausta, mutta ei koskaan tekstin kirjoittamista täysin uusiksi.

Oikoluku ja tekstin editointi on tuttua puuhaa etenkin lehtien toimituksissa.

Editointi on tuttua etenkin lehtimaailmasta, jossa esimerkiksi tuottaja käy tekstin läpi kauttaaltaan. Editoinnissa oikolukemista ja kielentarkistusta tärkeämmäksi seikaksi nousee tekstin tarkoitus. Soveltuuko teksti siihen tarkoitukseen, mihin se on tehty? Mitä tekstissä täytyy vielä muuttaa, jotta se palvelisi paremmin tarkoitustaan?

Liiallinen tekstin editointi ei ole hyvä juttu

Taannoin eräs nainen, joka oli kirjoittanut kokonaisen nuortenkirjan, halusi, että editoin hänen tekstinsä. Ja kun suuri urakka oli lopulta ohi, sain naiselta liikuttavan palautteen:

"Teksti oli aivan ihanasti muokattu ja korjattu. Ja todella taitavasti. Koko ajan kuului minun ääneni. Tekstiä ei ollut lähdetty muuttamaan, vaan vain hiomaan ja korjaamaan niin, että siitä syntyi se parhain esiin."

Oikolukijana ja tekstin editoijana pidän aina kirkkaana mielessäni, että alkuperäisen kirjoittajan äänen täytyy kuulua tekstissä, sitä ei saa häivyttää pois. “Ai näinkin voi kirjoittaa, vau!” ajattelen usein. Eli opin myös itse aina asiakkaaltani, ja se tuntuu joka kerta yhtä mahtavalta.

Mielestäni erilaisten tekstien rikkaus piilee siinä, että ne ovat lähteneet erilaisten persoonien kynästä. Minun tehtäväni on hellästi kirkastaa tekstin sävyä ja kirjoittajan tyyliä, jotta parhain voi nousta pintaan

Miksi oikoluku ja tekstin editointi kannattaa ulkoistaa?

On monia syitä ulkoistaa oikoluku ja tekstin editointi. Mutta mielestäni tärkein syy on se, että kun kieli on sujuvaa, se on vakuuttavaa.

Jos olet käyttänyt tunteja kirjoittaaksesi artikkelin merkityksellisestä aiheesta, on harmi, mikäli lukija kompastuu esimerkiksi liialliseen jargoniin, kielioppivirheisiin ja aivan liian pitkiin kappaleisiin. Tällöin menetät paitsi kallisarvoisen lukijan myös omaa työaikaasi.

Kovin virheellinen kieli saattaa luoda mielikuvan epäammattimaisuudesta, vaikka olisitkin todellisuudessa alasi huippuosaaja.

Usein oikeakielisyys, tyyli ja kieliasu saattavat saada lukijan pohtimaan tarkemmin kirjoittajan persoonaa esimerkiksi näin:

• Onko hän oikeasti pätevä, kun tekstissä on niin paljon virheitä?

• Tietääkö kirjoittaja mistä puhuu?

• Millainen koulutus kirjoittajalla mahtaa olla?

• Koittaako hän vain päteä hankalilla sanavalinnoilla?

Tämmöiset pohdinnat ovat ikäviä, mutta valitettavasti virheellinen kieli saattaa luoda mielikuvan epäammattimaisuudesta, vaikka olisitkin todellisuudessa alasi huippuosaaja. Lukija saattaa pohtia, hoituvatko muutkaan työt ammattimaisesti, jos teksti vaikuttaa siltä kuin se olisi hetkessä sutaistu.

Lisäksi kapulakielisyys etäännyttää lukijaa: kirjoittaja voi olla erittäin fiksu ja pätevä, mutta sitä ei tarvitse alleviivata käyttämällä sanoja, joita lukija ei yksinkertaisesti kaipaa. Hankalat termit vain hankaloittavat tekstin luettavuutta.

Mahdollisimman moitteeton teksti palvelee ennen kaikkea lukijaa. Jos olet yrittäjä, kiinnostava teksti voi johdatella lukijan kokeilemaan tuotettasi tai palveluasi, jolloin myös myyntisi voi parhaassa tapauksessa kasvaa.

Oikoluku ja tekstin editointi on tärkeää näistä syistä:

1. Mahdollisimman virheetön, selkeä ja hyvin kulkeva teksti palvelee lukijaa ja tekstin tarkoitusta.

2. Kieliasultaan kunnollinen teksti välittää mielikuvan ammattimaisuudesta, uskottavuudesta ja laadusta.

Virheitä saa tehdä – kielioppivirheet eivät ole koskaan syy kiusata ketään

Minua harmittavat kovin ne tyypit, jotka ilkkuvat somepalstoilla kirjoitusvirheille. Pidän semmoista touhua varsin lapsellisena.

Yle julkaisi joitakin vuosia sitten Julia Thurénin osuvan kolumnin aiheesta. Thurén kirjoittaa nasevasti:

“-- yksi katvealue suvaitsevaisuudessa on: kielioppivirheet, suomen kieli pitäisi kaikkien osata, mielellään täydellisesti. Jostain syystä on ihan ok irvailla, kun joku on jossain (tuskin oikeasti edes on) kirjoittanut isäm maan puolesta. “Miten voi sanoa itseään isänmaalliseksi, jos ei osaa kirjoittaa omaa äidinkieltään? Hah!”

Kaikenlainen kiusaaminen ja kielioppivirheistä ilkkuminen on yksiselitteisesti tuomittavaa.

Somen puskaradiot eivät välttämättä ole niitä paikkoja, joissa ihmiset viilaavat tekstejään punakynän kanssa. En jaksa itsekään olla aina supertarkka kielestä, kun teen somepostausta tai lähetän vaikka whatsapp-viestin ystävälle. Jos sanoma käy ilmi viestistä, se riittää.

Täytyy myös muistaa se tosiasia, että someen kirjoittavalla saattaa olla luki- ja kirjoitushäiriö, joka hankaloittaa tekstin tuottamista. Ilkeily ei auta asiaa.

Myös suomen kielen ammattilaiset, kuten toimittajat ja muut kirjoittajat tekevät alinomaa virheitä. Se ei ole syy kiusaamiselle.

Kaikenlainen kiusaaminen ja kielioppivirheistä ilkkuminen on yksiselitteisesti tuomittavaa. Pahimmillaan ilkkuminen aiheuttaa ihmiselle ylitsepääsemättömän lukon, eikä hän uskalla enää sanoa mitään.

Ilkeä käytös kertoo aina enemmän ilkkujasta itsestään kuin kirjoittajasta. Kaikki eivät ole sanaseppiä, eikä tarvitsekaan olla. Mutta se on varmaa, että jokaisella meillä on omat yksilölliset erityistaitomme, joista voimme tuntea ylpeyttä ja joilla voimme palvella toisiamme.

Ilkeiden sanojen sijaan kaipaamme maailmaan enemmän toistemme tukemista ja tsemppaamista. On myös hyvä, että kaikenlaisille kirjoittajille on paikkansa maailmassa. Se rikastuttaa kieltä ja kulttuuriamme.

Muistetaan myös, ettei luku- tai kirjoitustaito ole itsestäänselvyys. Me, jotka ylipäätään voimme muodostaa lauseita paperille, saamme olla kiitollisia tuiki tärkeästä taidostamme.

Suuressa kuvassa pilkku väärässä paikassa ei merkitse mitään.

Haluatko näyttää luomustasi oikolukijalle ja tekstin editoijalle? Ole minuun yhteydessä. ✏️

Herättikö teksti ajatuksia? Kerro kommenteissa! 👇🏻