Paljonko sisällöntuottajan palkka on?

Freelance-sisällöntuottajaksi ryhtyessäni pohdin tarkkaan hintojani. Otin huomioon sen, paljonko sisällöntuottajan palkka on normaalissa palkkatyössä, jolloin freelancer-työn hinnoittelu sai raamit. Tässä blogitekstissä käyn läpi, paljonko kirjoittaja tienaa sekä yrittäjänä että palkkatyössä.

On sanottu, että yrittäjän täytyy laskuttaa kuukaudessa puolet enemmän kuin saisi palkkatyössä kuukausipalkkaa. Tämä ohjenuora saattaa olla osuva – mutta mielestäni enemmän riippuu siitä, millaiseen tulotasoon itse kukin haluaa pyrkiä, se täytyy ensin määritellä. Osalle riittää pienempi palkka kuin toiselle.

Esimerkiksi itse en freelance-kirjoittajana millään pääse tässä artikkelissa esitettyihin palkkasummiin, enkä edes pyri moiseen. Minulle riittää aivan hyvin, että tulen toimeen. Blogistani löydät lisää ajatuksiani omannäköisestä, arvopohjaisesta yrittäjyydestä. Se on minulle tärkeämpää kuin paksu lompakko.

Myöskään freelance-tekijän kulut eivät ole yhtä suuret kuin vaikkapa osakeyhtiöllä, jolloin palkkionkaan ei tarvitse olla päätä huimaava. Mutta on totta, että freekku maksaa jokaisen yrityksensä sivukulun omasta taskustaan, jolloin kaikki kustannukset täytyy ottaa laskutuksessa huomioon. Kulut ovat kuitenkin yleensä varsin kohtuulliset.

Paljonko sisällöntuottaja tienaa palkkasuhteessa? Entä mikä on freelance-kirjoittajan "palkka"?

Sisällöntuottajan palkkahaitari on laaja

Kun kävin läpi eri palkkasuosituksia tutkaillakseni paljonko sisällöntuottajat tienaavat, pistin merkille, että palkkahaitari on laaja.

Oikotie.fi-sivusto kertoo, että sisällöntuottajan mediaanipalkka on noin 2700 euroa. Se on satasen enemmän kuin itse sain työskennellessäni oululaisessa markkinointitoimistossa content marketing specialistina.

Myös Erto päivittää vuosittain markkinoinnin ja luovien alojen vähimmäispalkkasuosituksen, jonka voit ladata Erton sivuilta. Kirjoittajat ja copywriterit lukeutuvat Erton suosituksen ammattiryhmään 2.

Kyseisessä suosituksessa sisällöntuottajan palkka pääkaupunkiseudulla asettuu välille 3 539–4 403 euroa (1.9.2023–). Palkka riippuu muun muassa työsuhteen kestosta. Muualla Suomessa palkkaa maksetaan vähemmän, 2 637–3 295 euroa. Itse sain palkkatyössä 2 600 euroa, eli käytännössä sain siis vähemmän palkkaa kuin alin suositus tällä hetkellä on (2637 euroa).

Miksi freelance-sisällöntuottaja pyytää artikkelista jopa useita satasia? Kirjoittaminen on todella monivaiheista tietotyötä. Maksat samalla myös lisäarvosta (SEO-näkyvyys, ajan vapautuminen, ammattitaito, laatu), jota työ tuottaa sinulle.

Mikä on freelance-kirjoittajan palkkio?

Freelancer-sisällöntuottajan palkka määräytyy kirjoittajan oman hinnoittelukyvyn mukaan. Kirjoittaja päättää siis itse, minkä suuruista palkkaa haluaa saada.

Luin popcorn-kulho käsissäni sisällöntuottajien keskustelua suositulla Vauva.fi:n keskustelupalstalla. Eräs freelance-kirjoittaja pohti hänelle tarjottua toimeksiantoa ja sen hintaa: 0,02 euroa per sana (eli 4 euroa 200 sanaa!!). Kirjoittajan mielestä hinta vaikutti hieman matalalta ja toivoi kommentteja kanssakirjoittajilta.

Arvatahan sen saattaa, että moinen palkkio herätti älämölön ja oli useimpien mielestä naurettava. Tuohon hintaan sisällöntuottaja saisi tahkoa yötä päivää tekstejä, jotta saisi edes keskimääräistä palkkaa. Kenenkään aika ja henkinen jaksaminen tuskin riittää tekemään työtä pilkkahintaan.

☎️ Etsitkö idearikasta, tykättyä ja varmaa oululaista freelance-kirjoittajaa? Palvelen koko Suomessa, ole oitis yhteydessä.

Sisällöntuottajan palkka ei ole yhtä kuin freelancerin palkkio

Tyypillisesti firma maksaa työntekijän puolesta esimerkiksi vakuutukset, eläkemaksut ja taloushallinnolliset kulut. Yksinyrittäjä sen sijaan maksaa kaiken itse.

Sisällöntuottaja-freelancer joutuu huomioimaan palkkiossaan esimerkiksi

• mahdolliset YEL-maksut

• ennakkoverot

• kirjanpito- ja laskutuskulut

• mahdolliset markkinointikulut

• laitehankinnat ja muut tarvikkeet

• nettisivut

• ohjelmistojen lisenssit .

Täytyy huomata, että palkka ei ole sama asia kuin palkkio. Jos yrittäjä haluaisi tienata nettona esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, kaikki yllä mainitut sivukulut tulisi huomioida laskutuksessa, jotta tavoite toteutuisi.

Holvi.fi-blogista löytyi erinomainen laskelma, jossa verrataan palkkaa ja palkkiota. Mukailin laskelmaa tähän tekstiin sopivaksi:

Kuvitellaan, että freelance-kirjoittaja haluaa saada nettopalkkaa (eli käteen) 3 000 euroa kuukaudessa.

Kuukauteen mahtuu noin 21 työpäivää ja yksi päivä sisältää 7,5 työtuntia. Kuukaudessa työtunteja on siten käytettävissä 157,5.

Kun 3 000 euroa jaetaan koko kuukauden työtunneilla (157,5), sisällöntuottajan tuntipalkka olisi 19,05 euroa.

Ihan OK tuntiliksa, eikö?

Ai niin, mutta entäs ne kaikki muut kulut sitten? Kun miinustamme pakolliset kulut, reilun 19 euron tuntipalkasta ei jää enää hurjasti käteen.

Todellisuudessa freelance-sisällöntuottaja ei voi myöskään tehdä joka päivä 7,5 tuntia pelkkiä asiakastöitä. Palkkatyössä se olisi mahdollista (joskin hyvin kuluttavaa aivoille, been there done that!), mutta ei yrittäjänä.

Itsenäisen ammatinharjoittajan täytyy työviikkonsa aikana hoitaa asiakastöiden lisäksi mahdollisia hallinnollisia tehtäviä, tehdä laskuja ja kirjoittaa yhteistyösopimuksia. Lisäksi markkinointi, myynti ja brändin näkyvyyden kasvattaminen kuuluvat sisällöntuottajan ammattiin: Facebook-mainonta, LinkedIn-postaukset, sähköpostit ja soitot kohderyhmille sekä oman blogin ylläpitäminen ovat arkipäivää.

Mikä on oma hintani?

Palataan vielä hetkeksi aiemmin tässä tekstissä mainittuun Vauva.fi-keskusteluun.

Samaisesta keskustelusta kävi ilmi, että osa sisällöntuottajista pyytää rohkeasti jopa 100 euron tuntipalkkaa (+ alv 24%) ja osa tyytyy 30 euron tuntitaksaan.

“Arvonsa tunteva sisällöntuottaja laskuttaa vähintään 70–80 euroa tunnilta”, kommentoi eräs kirjoittaja.

Olen jokseenkin samoilla linjoilla, vaikka tuntitaksa voikin äkkiseltään kuulostaa suurelta. Sitä se ei kuitenkaan ole, koska kuten äskettäin kävimme läpi, taksasta jää käteen selvästi vähemmän kuin 70–80 euroa.

Täytyy muistaa, että liian halvalla tehty sisällöntuotanto ei kosketa vain sisällöntuottajaa itseään, vaan pilaa koko ammattialan hinnoittelun (lue aiheesta lisää blogistani). Kun hintoja tallotaan, realistisella hinnalla työtään myyvät kirjoittajat eivät saa tarjouksiaan läpi ja joutuvat pahimmillaan lopettamaan uransa. Siksi jokaisen oman arvonsa tuntevan freelance-kirjoittajan kannattaisi rohkaistua pyytämään suurempaa palkkiota, se on meidän kaikkien etu. Hinta kielii myös laadusta; halvalla saa harvoin hyvää. Jos haluat viestiä laatua – ja ennen kaikkea tiedät tekeväsi laatua –, pyydä rohkeasti sitä vastaavaa palkkiota.

Tunnen oman arvoni freelance-kirjoittajana ja olen nähnyt, millaista hyötyä korkeatasoinen sisällöntuotanto asiakkailleni tuottaa.

Sitten siihen omaan hintaani. Oma palkkioni asettuu noin 50–65 euron tuntihintaan. Tästä summasta jää luonnollisesti käteen kulujen jälkeen vähemmän, arviolta noin 30–40 euroa/tunti. Mainos- ja markkinointitoimistoihin verrattuna hintani on keskihintainen tai jopa alle ja todella edullisiin freelancer-kirjoittajiin verrattuna kallis.

Sisällöntuotannon hintani perustuu muun muassa työn laajuuteen, hankittuun ammattitaitoon ja vuosien kirjoituskokemukseen. Sisällöntuottajan työ ei ole liukuhihnahommaa, vaan vaativaa tietotyötä, minkä täytyy näkyä myös hinnassa.

Tunnen oman arvoni kirjoittajana ja olen nähnyt, millaista hyötyä korkeatasoinen sisällöntuotanto asiakkailleni tuottaa. Eräskin asiakkaani jolle kirjoitin natiiviartikkelin, tuumasi että työni hinta maksoi itsensä moninkertaisesti takaisin. Se on aivan parasta palautetta.

❤️ Jos tykkäsit tekstistä, paina sydäntä alta. Kommentointi on myös tervetullutta! 🤗

Onko sinulla hakusessa taidokas kirjoittaja markkinointisi tueksi? Tutustu palveluihini ja ota yhteyttä, niin tuumaillaan lisää.

*Tämä teksti on osa sisällöntuotannon hinta -blogikokonaisuutta. Löydät kaikki aiheen artikkelit blogistani.