top of page
Writer's pictureTiia Ung

Kuluttaja vai ihminen? Luovu turhasta kuluttamisesta

Päivitetty: 30. tammik.

Kestävämpi kulutus arkipäiväistyy, mutta silti ympäristölle, ihmisille ja eläimille tuhoisa ylikulutus on yhä valitettavan yleistä. Mitä jos meistä jokainen tyytyisi vähempään jatkuvan tavaran haalimisen sijaan? Mitä jos luopuisimme tyystin turhasta kuluttamisesta?


Ostoskärryssä on kosmetiikkaa, jota kuluttaja on laittanut kärryihin.

Jo pienet lapset oppivat haluamaan tavaraa: syntymäpäivänä ja jouluna heille kannetaan suurin piirtein kottikärryllä leluja lahjaksi ja kauppareissulta tarttuu tuon tuostakin mukaan uusi vempain. Jos käsissä oleva lelu alkaa kyllästyttää, lapsi voi helposti napata toisen lelun jättimäisestä leluvuorestaan. Yksi uusi kulutusyhteiskunnan vihkiytynyt jäsen on syntynyt, pieni kuluttaja.


On aivan liian helppoa kävellä kauppaan ja hankkia upouusi vaate tai televisio ajattelematta miten paljon luonnonvaroja siihen on käytetty. Mitä halvempi tuote, sitä enemmän sen valmistaminen on myös todennäköisesti tallonut ihmisoikeuksia. Harva kuluttaja kuitenkaan pysähtyy miettimään tuotteen elinkaarta sen syvällisemmin; tuliterä TV nyt vain on saatava.


Mitä jos luopuisimme turhan tavaran haalimisesta? Mitä jos olisimme kiitollisia siitä, mitä jo omistamme? Mitä jos vähentäisimme kotimme tavarakuormaa merkittävästi? Mitä jos asettaisimme vastuullisuuden arkemme keskiöön?


Mitä jos keskittyisimme tavaroiden sijasta kaikkein olennaisimpiin asioihin elämässä: läheisiin, harrastuksiin, läsnäoloon, omaan itseemme? Mitä jos emme täyttäisikään tyhjiötä sydämessämme tavaralla ja uskaltaisimmekin kohdata kipeät haavat itsessämme, pysähtyä rauhassa niiden äärelle?


Olemme kuluttajia, mutta mitä jos olisimmekin "vain" ihmisiä?


Mikä on kuluttaja?


Kuluttajaliiton mukaan kuluttaja on “yksityinen ihminen, joka hankkii tavaroita tai palveluita pääasiassa kotiinsa tai harrastuksiinsa.” Jokainen meistä on siis kuluttaja. Olemme hankkineet elämämme aikana valtavia määriä tavaraa ja saaneet myös lahjaksi viljalti turhaakin krääsää.


En oikeastaan pidä kuluttaja-termistä. Termi heijastelee kulutusyhteiskunnan järjetöntä meininkiä: osta lisää ja enemmän, olethan kuluttaja. Samalla tiedostan, että kuluttaja on varsin osuva nimike kuvaamaan meitä kaikkia. Ja olemmehan me muutakin kuin vain kuluttajia, joten asia ei tokikaan ole niin mustavalkoinen.


Tieto lisää usein tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän?

Kuluttaminen sisältää myös palveluiden kuluttamisen. Millaisia palveluja ostamme? Ovatko ne ympäristölle haitallisia jollain tapaa? Lentolipun hankkiminen, bensan tankkaaminen, kodin sähkösopimus, ruoan ostaminen, kaikki tämä on yhtä lailla kuluttamista ja arjen valintoja.


Vastuullinen kuluttaja tutkailee paksua takkia vaatekaupassa.
Vaateteollisuus on yksi suurimpia saastuttajia. Pohdi, tarvitsetko varmasti uuden takin vai voisitko korjauttaa vanhan takkisi? Löytyisikö uusi takki secod handina?

Kirjoitan työkseni markkinointitekstejä ja siksi minulla on markkinoijana suuri vastuu. Maailmantilanteessa, jossa ilmastonmuutos etenee, en halua kannustaa ketään turhan tavaran tai luonnonvaroja tuhlailevan palvelun kuluttamiseen.


Arkielämässä haluan olla mahdollisimman vastuullinen kuluttaja, ja ekologiset arvot ovat elämäntapani. Siksi valitsen myös yrittäjänä tarkoin, kenelle teen markkinointia, jotta voin aidosti toteuttaa vastuullista liiketoimintaa.


♻️ Etsitkö yhteistyökumppania? Tutustu palveluihini ja ole yhteydessä!


Turha kuluttaminen täytyy lopettaa, pikaisesti


Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin mukaan 72 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä syntyy kodeissamme. Samaisesta tekstistä käy ilmi, että Suomessakin iso osa kasvihuonepäästöistä, 68 prosenttia, syntyy kotitalouksien kulutuspäätösten aiheuttamana. Yksittäisen ihmisen valinnoilla on siis merkitystä, sitä on turha kieltää.


Vaateteollisuus tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Meillä kuluttajilla on näppimme pelissä: mitä enemmän ostamme vaatetta, sitä enemmän niitä tuotetaan.

Sitran selvitys puolestaan laskee, että jokaisen suomalaisen tulee pienentää omaa hiilijalanjälkeään jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta voimme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksessa säädettyyn 1,5 asteeseen. Kyseessä eivät siis ole yhden miehen talkoot, vaan meitä kaikkia tarvitaan.


Tieto lisää usein tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän?


Miten voit pienentää omaa hiilijalanjälkeä?


Tapoja vaikuttaa planeettamme hyvinvointiin on monia, mutta merkittävimmät osatekijät ovat asuminen, liikenne, energia ja ruokavalio. Jaan seuraavaksi muutamia vinkkejä ekologiseen elämään. Vinkit auttavat pienentämään hiilijalanjälkeäsi merkittävästi.


Liikenne


  • Korvaa yksityisautoilu ekologisemmilla vaihtoehdoilla.

  • Kulje kimppakyydeillä.

  • Hyödynnä paikallisliikenne.

  • Unohda lentomatkailu ja tee jatkossa ulkomaanreissut junalla tai vaikka omalla ekologisella autollasi.

  • (Työmatka)pyöräile ja innostu siitä.

  • Hanki sähkö- tai hybridiauto tai päivitä bensa-autoosi eFlexfuel-etanolikonversio, jolloin auton päästöt tippuvat jopa 80 %.


Asuminen ja energia


  • Muuta kotisi sähkö- ja lämmitysenergia ekologiseen vaihtoehtoon, kuten tuuli-, vesi- tai aurinkosähköön, suosi vastuullisia sähköyhtiöitä, ole hereillä viherpesun suhteen.

  • Hyödynnä maa- ja ilmalämpöpumppua.

  • Muuta mahdollisuuksien mukaan pienempään asuntoon.

  • Laske huonelämpötilaa astetta alemmas.

  • Suosi pikasuihkuja, harvenna pesuvälejä.

  • Laita hana kiinni aina kun tiskaat tai harjaat hampaita, älä valuta vettä turhaan.

  • Irrottele turhat sähkölaitteet seinistä.

  • Katso, ettet talleta turhia tiedostoja pilvipalveluihin, eli pidä myös digitaalinen jalanjälki pienenä.

  • Kun ostat uuden kodinkoneen, valitse A-energialuokka (vaikka se maksaisikin vähän enemmän). Samalla säästät sähkölaskussa.

  • Kierrätä kaikki jätteesi eli muovit, kartonkit ja pahvit, biojäte, sekajäte, lasi ja metalli sekä ongelmajäte. Vuoden 2023 alusta lähtien myös huonokuntoiset vaatteet on voinut kierrättää viemällä ne tekstiilikeräyspisteeseen.

  • Pyri vähentämään jätteen syntymistä merkittävästi.


Kulutus


  • Unohda tässä ja nyt pikavaateketjut.

  • Suosi second handia. Esimerkiksi UFF ja SPR Kontti myyvät laadukkaita vaatteita.

  • Korjaa ja huolla vanhoja vaatteita, opettele parsimaan sukat.

  • Osta kotimaisia vaatteita, joissa vastuullisuus on huomioitu vakavasti.

  • Maksa ilolla laadukkaasta vaatteesta, joka kestää vuosia.

  • Osta vähemmän, käytä olemassa olevia vaatteitasi enemmän – ole luova pukeutumisessa!


Ruokavalio


  • Poista ruokavaliostasi punainen liha ja muut lihatuotteet sekä kana.

  • Korvaa maitotuotteet, kuten ruokakermat, jogurtit ja jäätelöt, kasvispohjaisilla versioilla.

  • Syö kasvispainotteisesti tai vegaaniruokavalion mukaan. Tiesitkö, että yksittäisen ihmisen tehokkain keino pienentää omaa hiilijalanjälkeä on kasvisruokavalio?

  • Suosi paikallisia ja lähellä valmistettuja tuotteita. Näet tuottajan pakkauksen kyljestä.

  • Jos syöt kalaa, osta sitä paikallisilta kalastajilta tai valitse kestävä vaihtoehto (ks. WWF:n kalaopas)

  • Käytä ruokaostoksilla kestokasseja, vältä elintarvikkeita, jotka on kääritty liialliseen muoviin.

  • Älä heitä ruokaa roskiin, opettele ostamaan ja kokkaamaan ruokaa sopivia määriä.



💡 Lisäisin vielä listaan, että pyri vaikuttamaan. Äänestä oikeasti vastuullista puoluetta, jolle luonto on tärkeä arvo. Ota kantaa, allekirjoita lakialoitteita ja laita kaupoille viestiä, jos toivot enemmän ekologisia tuotteita kuten luomua tai kasviproteiineja. Voit myös lukea nettisivujeni vastuullisuus-osioista, millaisia tekoja itse teen paremman huomisen eteen – toivottavasti inspiroidut!


Vaateteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista


Kuluttaminen keskittyy usein uusien vaatteiden ostamiseen. Ostamme juoksukenkiä, juhlamekkoja, lastenvaatteita. Vaateteollisuus muodostaa arviolta 10 prosenttia kaikista maailman päästöistä, kertoo Euroopan parlamentin artikkeli.


Vaateteollisuus tuottaa siis enemmän kasvihuonepäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Meillä kuluttajilla on näppimme pelissä: mitä enemmän ostamme vaatetta, sitä enemmän niitä tuotetaan.


Osallistuin keväällä 2022 vaatesuunnittelijan ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntijan Anniina Nurmen valaisevaan webinaariin. Nurmi on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä nostaessaan esille vaateteollisuuden epäkohtia ja parannusehdotuksia. Sain webinaarista valtavasti vinkkejä siihen, mitä tarkoittaa vaatteiden vastuullinen kuluttaminen.


Webinaarissa Nurmi esitteli karkean jaottelun, miten kukin meistä voi edistää vastuullista kuluttamista vaatteiden osalta:


Vastuullisen vaatteen ohjeet kuluttajalle esiteltynä diagrammikaaviossa.
Lähde: Anniina Nurmi, Turun kesäyliopiston webinaari 7.4.2022

Nurmi on sitä mieltä, että jokaisen meistä tulee välttää uusien vaatteiden ostamista. Jos on pakko ostaa uutta, valitse vastuullisesti tuotettua, eli vaate, jonka valmistuksessa on huomioitu sekä ihminen, eläimet kuin luontokin.


Vaatteiden huoltaminen ja korjaaminen, kierrätettyjen vaatteiden ostaminen ja omistamiesi vaatteiden käyttäminen saavat yllä olevassa diagrammissa yhtä suuret osuudet. Vastuullisin vaate on se vaate, joka roikkuu jo kaapissasi – käytä se ensin loppuun ennen kuin haaveilet uudesta.


Suurimman painoarvon Nurmi antaa yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Jokainen voi vaatia vaateyrityksiltä vastuullisempia tekoja. Voimme myös rikkoa normeja esimerkiksi sen suhteen, ettei joka päivä tarvitse laittaa uutta paitaa töihin.


Avopuolisoni suosii alinomaa samaa vihreää neulepuseroa. Vaikka olen itse jo “hieman” kyllästynyt katselemaan tuota puseroa, puolisoni kantaa sitä ylpeydellä ja sanoo, että se on mukava yllä, eikä hän jaksa joka päivä miettiä, mitä pukee ylleen. Mitäpä sitä suotta vaivaamaan aamulla päätään vaatevalinnoilla, kun voi sen sijaan keskittyä muuhun tärkeämpään?


Mitä sitten on vastuullisempi kuluttaminen?


Vastuullinen kuluttaminen sisältää koko elinkaaren tarkastelun. Kun asioit kaupassa, pysähdy pohtimaan, miten puhelimen ostaminen vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka ovat olleet valmistamassa sitä? Miten uusi paita vaikuttaa? Mitä tuet samalla kun ostat uuden laukun, riistoa, eläinten huonoja oloja tai ilmastonmuutoksen etenemistä?


Toisella puolella maapalloa asuvan ihmisen kärsimys ei näy omassa elämässä konkreettisesti. Siksi on helppo kulkea laput silmillä ostamassa uutta tavaraa. Jos vaatteisiin tai elektroniikkaan saataisiin lapsityöläisistä samanlaiset valokuvat kuin tupakka-askeissa on, veikkaanpa, että moni vaate jäisi kaupan hyllylle.


Vastuullinen kuluttaja kiinnittää huomiota näihin asioihin


  1. Pyri tekemään yhteiskunnallista vaikuttamista mahdollisimman paljon. Jaa oikeaa tietoa, vaikuta asenteisiin, muokkaa normeja, vaadi yrityksiltä tekoja sanojen sijaan, liity jäseneksi tai rahoita muulla tavoin niiden toimijoiden toimintaa, jotka tekevät hyvää (esimerkiksi Eetti ry, Finnwatch, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ym.)

  2. Huolla ja korjaa huonekalut, elektroniikka, pyörä, kodinkoneet ja muut tavarat, mikäli mahdollista.

  3. Jos sinun täytyy hankkia esimerkiksi televisio tai pyörä rikkoutuneen tilalle, osta käytettyä. Tori.fi:ssä on todella hyviä ja toimivia tuotteita. Samalla säästät rahaa!

  4. Käytä vanhat kalusteet, elektroniikka, vaatteet ja kodinkoneet aina loppuun asti.

  5. Jos sinun on aivan pakko ostaa uutta, valitse mahdollisimman vastuullisesti tuotettua.

  6. Panosta tuotteissa laatuun, aikaa kestäviin ja luontoystävällisiin materiaaleihin sekä energiatehokkuuteen.


💡 Tärkeintä mitä voit tehdä, on pysähtyä pohtimaan, minkälaisia valintoja ylipäätään teet arjessasi. Nuku yön yli, mikäli pohdit uuden tavaran hankintaa. Kaverillasi on tuliterä puhelin, mutta tarvitsetko sinäkin semmoisen, vaikka nykyinen puhelin toimii oikein hyvin? Miksi tarvitset? Mitä lisäarvoa uusi puhelin tuottaa sinulle?


Mitä jos en ostaisikaan yhtään mitään, ainakaan mitään turhaa?


Tutustuin hiljattain minimalismista kertoviin kirjoihin. Zero waste -ajatteluun paneuduin muutama vuosi sitten. Avopuolisoni puolestaan liputtaa essentialismin nimeen. Mitään näistä en itse varsinaisesti toteuta suuressa mittakaavassa arjessani, mutta olen saanut niistä kahmalokaupalla vaikutteita elämääni.


Minimalismi pyrkii siihen, että elämästä karsitaan kaikki turha tavara, jolloin ihmisellä jää enemmän aikaa ja tilaa keskittyä olennaiseen. Minimalistin koti sisältää huomattavasti vähemmän tavaraa kuin keskivertoihmisen koti.


Zero waste eli suomalaisittain nollahukka on ajattelutapa, jossa on tavoitteena tuottaa arjessa niin vähän jätettä kuin mahdollista. Käytännössä jäte tarkoittaa ei-kierrätettävää roskaa eli seka- ja energiajätettä. Roskaa saattaa syntyä vain pilttipurkin verran esimerkiksi viikossa. Tavoite on, ettei sitä syntyisi lainkaan.


Essentialismi keskittyy olennaiseen. Essentialisti tekee sitä, mistä aidosti nauttii ja sanoo ei kaikelle sille, mikä ei kiinnosta häntä. Hän ei juokse oravanpyörässä, vaan toteuttaa antaumuksella sitä, mikä tuottaa hänelle iloa. Näin hänestä kehittyy myös todella hyvä siinä, mitä hän tekee. Essentialistin motto on: "Laatu korvaa määrän."


Niin minimalismi, nollahukka kuin essentialismikin kannustavat pysähtymään omien arvojen äärelle. Zero wasten aate on ekologinen, mutta minimalistin tai essentialistin tavoitteena ei välttämättä ole ekologinen elämäntapa. Silti vähempi kuluttaminen ja olennaisiin asioihin keskittyminen voi johtaa luonnostaan ekologisempaan elämään.


Vaikka en toteutakaan laajassa mittakaavassa edellä mainittuja elämäntapoja, pienemmätkin muutokset kohti yksinkertaisempaa elämää ovat tuoneet selvää onnellisuutta. Muuan muassa näin olen selkeyttänyt omaa elämääni:


  • Olen karsinut elämästä turhan tavaran haalimisen.

  • Ammatillisesti olen keskittynyt hiomaan yhtä taitoani eli kirjoitustaitoa huippuunsa.

  • Otan arjessa reilusti omaa aikaa.

  • Olen vähentänyt somen käyttöä.

  • Minulla on vain muutama läheinen ystävä.

  • Jätän kalenteriin aina tilaa ajattelulle ja olemiselle.

  • Harjoittelen alati sitä, että osaisin olla tyytyväinen tähän hetkeen.

  • Annan aikaa perheelleni.

  • Vietän viikoittain aikaa metsässä.

Yksinkertaisuus puhaltaa elämään lempeää rauhallisuutta ja asettaa keskiöön sen, mihin haluan käyttää kalliin aikani. Kun ihmisen ei tarvitse haalia aina vain enemmän, mielen täyttää kiitollisuus siitä mitä elämässä jo on. Tavarat, joita kodissani asuu, ovat merkityksellisiä. Vaatteet, joita päälleni puen, ovat niitä joista pidän. Ihmiset, joiden kanssa vietän eniten aikaa, ovat heitä, joiden kanssa minulla on vuorovaikutteinen, lämmin ja rakastava ihmissuhde.


Mitä muuta me tarvitsemme?


Lopuksi tarjoilen vielä muutaman kirjavinkin, mikäli blogipostaukseni resonoi sinussa. Voit jatkaa inspiroitumista näiden kirjojen äärellä:


  • Otso Sillanaukee, Zero waste

  • Teemu Kunto, Minimalismi

  • Greg McKeown, Essentialismi: keskity olennaiseen

Herättikö blogipostaukseni ajatuksia – kommentoi!


💚 Etsitkö taitavaa tekijää, joka ei kannusta ihmisiä turhaan kuluttamiseen? Tutustu palveluihini ja ole minuun yhteydessä!



400 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page