Näin luovut turhasta kuluttamisesta ja teet kestävämpiä valintoja

Kestävämpi kulutus arkipäiväistyy hiljalleen, mutta silti ympäristölle, ihmisille ja eläimille tuhoisa ylikulutus on liian yleistä. Mitä jos meistä jokainen tyytyisi vähempään jatkuvan tavaran haalimisen sijaan? Mitä jos luopuisimme turhasta kuluttamisesta? Tämän blogitekstin vinkeillä onnistut.

Jo pienet lapset opetetaan haluamaan aina vain lisää tavaraa. Syntymäpäivänä ja jouluna heille kannetaan kottikärryllinen leluja lahjaksi ja kauppareissulta tarttuu tuon tuostakin mukaan uusi vempain. Jos käsissä oleva lelu alkaa kyllästyttää (kuten varmasti käykin), lapsi voi helposti napata toisen lelun jättimäisestä leluvuorestaan. Näin syntyy uusi kulutusyhteiskunnan vihkiytynyt jäsen, pieni kuluttaja.

On aivan liian helppoa kävellä kauppaan ja hankkia upouusi vaate tai televisio ajattelematta, kuinka paljon luonnonvaroja siihen on käytetty. Mitä halvempi tuote, sitä enemmän sen valmistaminen on myös todennäköisesti tallonut ihmisten tai eläinten oikeuksia, luonnosta puhumattakaan.

Harva kuluttaja kuitenkaan pysähtyy todella pohtimaan tuotteen elinkaarta sen syvällisemmin; tuliterä TV nyt vain on saatava (vaikka entisessäkään ei ole varsinaisesti vikaa). Ostamisen perusteeksi riittää se, että televisio tai puhelin on "vanhaa" mallia.

Mitä jos luopuisimme tavaran haalimisesta?

Mitä jos olisimme kiitollisia siitä, mitä jo omistamme?

Mitä jos vähentäisimme kotimme tavarakuormaa merkittävästi?

Mitä jos keskittyisimme tavaroiden sijasta kaikkein olennaisimpiin asioihin elämässä: läheisiin, harrastuksiin, läsnäoloon, omaan itseemme?

Mitä jos emme täyttäisikään tyhjiötä sydämessämme tavaralla ja uskaltaisimmekin sen sijaan kohdata kipeät haavat itsessämme, pysähtyä rauhassa niiden äärelle?

Olemme kuluttajia. Mutta mitä jos olisimmekin "vain" ihmisiä?

Mikä on kuluttaja?

Kuluttajaliiton mukaan kuluttaja on “yksityinen ihminen, joka hankkii tavaroita tai palveluita pääasiassa kotiinsa tai harrastuksiinsa". Jokainen meistä on siis kuluttaja. Olemme hankkineet elämämme aikana valtavia määriä tavaraa ja saaneet myös lahjaksi viljalti turhaakin krääsää. Meidän täytyy kuluttaa elääksemme.

En pidä kuluttaja-termistä. Termi heijastelee kulutusyhteiskunnan järjetöntä meininkiä: osta lisää ja enemmän, olethan kuluttaja! Samalla tiedostan, että 'kuluttaja' on varsin osuva nimike kuvaamaan meitä kaikkia. Ja olemmehan me toki muutakin kuin vain kuluttajia, asia ei ole mustavalkoinen.

Tieto lisää usein tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän?

Kuluttaminen sisältää myös palveluiden kuluttamisen. Millaisia palveluja ostamme? Ovatko ne ympäristölle haitallisia jollain tapaa? Lentolipun hankkiminen, bensan tankkaaminen, kodin sähkösopimus, ruoan ostaminen, kaikki tämä on yhtä lailla kuluttamista ja arjen valintoja.

Vaateteollisuus on yksi suurimpia saastuttajia. Pohdi, tarvitsetko varmasti uuden takin vai voisitko korjauttaa vanhan takkisi? Löytyisikö uusi takki secod handina?

Kirjoitan työkseni muun muassa markkinointitekstejä ja siksi minulla on suuri vastuu. Maailmantilanteessa, jossa ilmastonmuutos etenee, en halua kannustaa ketään turhan tavaran tai luonnonvaroja tuhlailevan palvelun kuluttamiseen. Arkielämässäni haluan olla mahdollisimman vastuullinen kuluttaja, ja ekologiset arvot ovat elämäntapani. Siksi valitsen myös yrittäjänä tarkoin keitä palvelen, jotta toteutan aidosti vastuullista liiketoimintaa ja elän käsi sydämellä arvojeni mukaan.

♻️ Etsitkö yhteistyökumppania? Tutustu palveluihini ja ole yhteydessä.

Turha kuluttaminen täytyy lopettaa – nyt

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin mukaan 72 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä syntyy omissa kodeissamme. Samaisesta raportista käy ilmi, että Suomessa iso osa kasvihuonepäästöistä, 68 prosenttia, syntyy kotitalouksien kulutuspäätöksistä.

Sitran selvitys puolestaan laskee, että jokaisen suomalaisen tulee pienentää omaa hiilijalanjälkeään jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta voimme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksessa säädettyyn 1,5 asteeseen.

Yksittäisen ihmisen valinnoilla on siis merkitystä, sitä on turha kieltää. Ja toisaalta kyseessä eivät ole mitkään yhden miehen talkoot, vaan meitä kaikkia tarvitaan.

Tieto lisää tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän? Niin minulle on käynyt. Mikä upeinta, ekologinen elämäntapa on lisännyt huomattavasti hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Niin usein käy, ja se on vahvistettu myös Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksella. "Ne suomalaiset, jotka ovat lähteneet muuttamaan elämäntapojaan kestävämpään suuntaan, ovat tyytyväisempiä itseensä kuin ne, jotka olemassaolevista mahdollisuuksista huolimatta jatkavat entiseen tapaan", kirjoittaa professori Arto O. Salonen Kestävyyspaneelin blogissa.

Tyytyväisyys näyttää lisääntyvän myös silloin kun tavoitteiden eteen joutuu ponnistelemaan. Salonen jatkaa: "Kestävien valintojen yhteys tyytyväisyyteen, arvokkuuteen ja merkityksellisyyteen liittyy siihen, että ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi – oman elämänsä tekijäksi. Silloin elämässä ei ajelehdita eteenpäin muiden mukana, vaan tehdään se, mikä omista lähtökohdista käsin on luontevaa. Havaitsimme, että elämään tyytyväisyys kasvaa silloin, kun kestävät teot vaativat hiukan vaivannäköä."

Mielenkiintoista, eikö?

Näin voit pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi

Tapoja vaikuttaa yhteisen planeettamme hyvinvointiin on monia. Mutta kaikkein merkittävimmät osatekijät ovat nämä neljä: asuminen, liikenne, energia ja ruokavalio. Seuraavaksi esittelen erilaisia tapoja pienentää hiilijalanjälkeäsi. Nettisivujeni vastuullisuus-sivulla kerron omista teoistani, joten tutustu myös niihin, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Vinkit hiilijalanjäljen pienentämiseen

Liikenne

• Korvaa yksityisautoilu ekologisemmilla vaihtoehdoilla.

• Kulje kimppakyydeillä.

• Hyödynnä paikallisliikennettä.

• Unohda lentomatkailu ja tee jatkossa ulkomaanreissut junalla tai omalla (ekologisella) autollasi.

• (Työmatka)pyöräile ja innostu kuntoilusta, raittiista ilmasta ja maisemista!

• Hanki sähkö- tai hybridiauto tai päivitä vanhaan bensa-autoosi eFlexfuel-etanolikonversio, jolloin auton päästöt tippuvat jopa 80 %. Tai tankkaa biodieseliä tavallisen sijaan.

Asuminen ja energia

• Vaihda kotisi sähkö- ja lämmitysenergia ekologiseen vaihtoehtoon, kuten tuuli-, vesi- tai aurinkosähköön. Suosi vastuullisia sähköyhtiöitä ja ole hereillä viherpesun suhteen.

• Laske huonelämpötilaa astetta alemmas.

• Asenna maa- ja ilmalämpöpumppu, jahka taloutesi sen sallii.

• Jos suunnittelet muuttoa, muuta pienempään asuntoon.

• Suosi pikaisia suihkuja ja ylipäätään harvenna pesuvälejä.

• Laita hana kiinni aina kun tiskaat tai harjaat hampaita, älä valuta vettä turhaan.

• Irrota turhat sähkölaitteet seinistä, esim. wifi-modeemi yöksi tai kun et ole kotona.

• Katso, ettet talleta turhia tiedostoja pilvipalveluihin, eli pidä myös digitaalinen jalanjälki pienenä, koska pilvipalveluilla uinuvia tiedostoja ylläpitävät datakeskukset ja kyseiset keskukset tarvitsevat valtavasti energiaa.

• Kun ostat uuden kodinkoneen, valitse A-energialuokka (vaikka se maksaisikin vähän enemmän). Samalla säästät sähkölaskussa.

• Kierrätä kaikki jätteesi eli muovit, kartonkit ja pahvit, biojäte, sekajäte, lasi ja metalli sekä ongelmajäte. Vuoden 2023 alusta lähtien myös huonokuntoiset vaatteet on voinut kierrättää viemällä ne tekstiilikeräyspisteeseen. Keräyspisteitä löytyy useita.

• Pyri vähentämään jätteen syntymistä. Hae inspistä esimerkiksi Otso Sillanaukeen kirjasta Zero waste.

Kulutus

• Unohda pikavaateketjut.

• Suosi second handia. Esimerkiksi UFF ja SPR Kontti myyvät laadukkaita vaatteita ja uusia kirppareita tupsahtelee kuin sieniä sateella.

• Korjaa ja huolla vanhoja vaatteita, opettele vanhaan tapaan parsimaan sukat.

• Osta kotimaisia vaatteita, joissa vastuullisuus on aidosti huomioitu.

• Maksa ilolla laadukkaasta vaatteesta, sillä se kestää vuosia. Laadukkaille vaatteille on usein myös tarjolla korjauspalvelua. Näin on esimerkiksi Patagonialla ja kotimaisella Alpalla.

• Osta vähemmän, käytä olemassa olevia vaatteitasi enemmän – lupaan, että se lisää luovuutta yhdistellä asukokonaisuuksia.

Ruokavalio

• Syö kasvispainotteisesti tai vegaaniruokavalion mukaan. Tiesitkö, että yksittäisen ihmisen tehokkain keino pienentää omaa hiilijalanjälkeä on kasvisruokavalio? Se on myös helppo keino, jonka voit aloittaa jo tänään.

• Poista ruokavaliostasi punainen liha ja muut lihatuotteet sekä kana (olitko tietoinen, että broilerin syönti aiheuttaa luontokatoa?).

• Korvaa maitotuotteet, kuten ruokakermat, jogurtit ja jäätelöt, kasvispohjaisilla versioilla.

• Suosi paikallisia ja lähellä valmistettuja tuotteita. Löydät tuottajan ja valmistusmaan pakkauksen kyljestä.

• Jos syöt kalaa, osta sitä paikallisilta kalastajilta tai valitse kestävä vaihtoehto (ks. WWF:n kalaopas)

• Käytä ruokaostoksilla kestokasseja, vältä elintarvikkeita, jotka on kääritty liialliseen muoviin.

• Älä heitä ruokaa roskiin, opettele ostamaan ja kokkaamaan ruokaa sopivia määriä.

Lähde: Euroopan nuorisoportaali, EU

💡 Lisäisin vielä listaan: vaikuta. Äänestä puoluetta, jolle luonto on aidosti tärkeä arvo. Ota kantaa. Allekirjoita lakialoitteita. Laita eri kaupoille viestiä, jos toivot valikoimaan enemmän kestäviä tuotteita, kuten luomua tai kasviproteiineja. Sinulla on valta vaikuttaa.

Vaateteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista

Vaateteollisuus muodostaa arviolta 10 prosenttia kaikista maailman päästöistä, kertoo Euroopan parlamentin artikkeli. Vaateteollisuus tuottaa siis enemmän kasvihuonepäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Meillä kuluttajilla on näppimme pelissä: mitä enemmän ostamme vaatteita, sitä enemmän niitä tuotetaan.

Osallistuin keväällä 2022 vaatesuunnittelijan ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntijan Anniina Nurmen erittäin valaisevaan webinaariin. Nurmi on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä nostaessaan esille vaateteollisuuden epäkohtia ja parannusehdotuksia. Sain webinaarista aivan valtavasti vinkkejä siihen, mitä tarkoittaa vaatteiden vastuullinen kuluttaminen.

Webinaarissa Nurmi esitteli karkean jaottelun, miten kukin meistä voi edistää vastuullista kuluttamista vaatteiden osalta:

Lähde: Anniina Nurmi, Turun kesäyliopiston webinaari 7.4.2022

Nurmi on sitä mieltä, että jokaisen meistä tulee välttää uusien vaatteiden ostamista. Siksi yllä olevassa pylpyrässä kyseinen kohta saa pienimmän roolin. Jos on pakko ostaa uutta, tulee valita vastuullisesti tuotettua. Se tarkoittaa käytännössä vaatetta, jonka valmistuksessa on huomioitu sekä ihmiset, eläimet kuin luontokin. Tutki siis brändi läpikotaisin ennen kuin ostat.

Nykyisten vaatteiden huoltaminen ja korjaaminen, second hand -vaatteiden ostaminen sekä jo omistamiesi vaatteiden käyttäminen saavat yllä olevassa diagrammissa yhtä suuret osuudet. Vastuullisin vaate on se vaate, joka roikkuu jo kaapissasi, totesi Nurmi. Joten käytä vanhat vaatteesi ensin loppuun ennen kuin haaveilet uusista.

Kaikkein suurimman painoarvon Nurmi antaa yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Jokainen voi vaatia vaateyrityksiltä vastuullisempia tekoja. Voimme myös rikkoa normeja esimerkiksi sen suhteen, ettei joka päivä tarvitse laittaa uutta paitaa töihin.

Vaateteollisuus tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Meillä kuluttajilla on näppimme pelissä: mitä enemmän ostamme vaatteita, sitä enemmän niitä tuotetaan.

Lue myös kokemuksiani siitä, millaista on omien arvojen mukainen yrittäjyys.

Mitä on vastuullisempi kuluttaminen?

Vastuullinen kuluttaminen sisältää koko elinkaaren tarkastelun. Kun seuraavan kerran asioit kaupassa ja harkitset uuden puhelimen hankintaa, pysähdy pohtimaan, miten puhelimen ostaminen vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka ovat olleet valmistamassa sitä? Entä miten uusi paita vaikuttaa? Kysy itseltäsi: mitä tuen samalla kun ostan uuden laukun? Tuenko mahdollisesti riistoa, eläinten onnettomia oloja taikka ilmastonmuutoksen etenemistä? Jokainen valinta ratkaisee.

Toisella puolella maapalloa asuvan ihmisen kärsimys ei näy omassa elämässämme konkreettisesti. Siksi on varsin helppo kulkea laput silmillä ja ostella tavaraa. Jos vaatteisiin tai elektroniikkaan ilmestyisi lapsityöläisistä tai eläinten oloista samanlaiset valokuvat kuin tupakka-askeissa on, veikkaanpa, että moni vaate jäisi kaupan hyllylle. Pyri olemaan vastuullinen kuluttaja.

Vastuullinen kuluttaja kiinnittää huomiota näihin asioihin

1. Tee yhteiskunnallista vaikuttamista mahdollisimman paljon. Jaa oikeaa tietoa, vaikuta asenteisiin omalla esimerkilläsi, muokkaa normeja uimalla vastavirtaan, vaadi yrityksiltä tekoja sanojen sijaan, liity jäseneksi tai rahoita muulla tavoin niiden toimijoiden toimintaa, jotka tekevät hyvää ja edistävät kestävämpää maailmaa (esimerkiksi Eetti ry, Finnwatch, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ym.).

2. Huolla ja korjaa niin huonekalut, elektroniikka, pyörä, kodinkoneet kuin muutkin tavarasi aina kun se on mahdollista.

3. Jos sinun täytyy hankkia esimerkiksi televisio tai pyörä rikkoutuneen tilalle, osta ensisijaisesti käytettyä. Tori.fi:ssä on todella hyviä ja toimivia tuotteita. Itse hankin miltei kaiken käytettynä. Samalla säästän isoja summia rahaa.

4. Käytä vanhat kalusteet, elektroniikka, vaatteet ja kodinkoneet loppuun asti.

5. Jos sinun on aivan pakko ostaa uutta, valitse mahdollisimman vastuullisesti tuotettua ja laadukasta. Tutki brändi ja sen vastuullisuustoimet huolella ennen hankinnan tekemistä ja varo viherpesua. Kysy tarvittaessa neuvoa viisaammilta. Luulen, että esimerkiksi Eetti ry:n väki auttaa mielellään.

💡 Tärkeintä mitä voit tehdä, on pysähtyä pohtimaan, minkälaisia valintoja ylipäätään teet arjessasi. Nuku yön yli jos pohdit uuden tavaran hankintaa. Kaverillasi on tuliterä puhelin, mutta tarvitsetko sinäkin semmoisen, vaikka nykyinen puhelin toimii oikein hyvin? Mitä lisäarvoa uusi puhelin tuottaa sinulle? Itse käytän häpeilemättä vuoden 2018 iPhonea, jonka olen huoltanut kertaalleen.

Mitä jos en ostaisikaan yhtään mitään, ainakaan mitään turhaa?

Luen paljon tietokirjoja. Matkan varrella olen tutustunut esimerkiksi minimalismista kertoviin kirjoihin. Zero waste -ajatteluun paneuduin muutama vuosi sitten. Myös essentialismi eli olennaiseen ja vähempään satsaaminen kiehtoo minua valtavasti. Mitään näistä en itse varsinaisesti toteuta suuressa mittakaavassa arjessani, mutta olen poiminut niistä kahmalokaupalla inspiraatiota ja vaikutteita elämääni.

• Minimalismi pyrkii siihen, että elämästä karsitaan turha tavara, jolloin ihmisellä jää enemmän aikaa ja tilaa keskittyä elämän tärkeimpiin asioihin. Minimalistin koti sisältää vain murto-osan niistä tavaroista, joita keskiverto ihmisen kodista löytyy.

• Zero waste eli suomalaisittain nollahukka on ajattelutapa, jossa on tavoitteena tuottaa arjessa niin vähän jätettä kuin mahdollista. Käytännössä jäte tarkoittaa ei-kierrätettävää roskaa eli seka- ja energiajätettä. Roskaa saattaakin syntyä vain pilttipurkin verran esimerkiksi viikossa. Tavoite on, ettei sitä syntyisi lainkaan.

• Essentialismi keskittyy olennaiseen. Essentialisti tekee sitä mistä aidosti nauttii ja sanoo ei kaikelle sille, mikä ei kiinnosta häntä. Hän ei juokse oravanpyörässä, vaan toteuttaa antaumuksella sitä mikä tuottaa hänelle todellista iloa. Näin hänestä kehittyy myös taitava siinä mitä hän tekee ja mihin aikaansa laittaa. Essentialistin motto kuuluu: "Laatu korvaa määrän."

Niin minimalismi, nollahukka kuin essentialismikin kannustavat pohjimmiltaan pysähtymään omien arvojesi äärelle. Zero wasten aate on ekologinen, mutta minimalistin tai essentialistin tavoitteena ei välttämättä ole ekologinen elämäntapa. Silti vähempi kuluttaminen ja olennaisiin asioihin keskittyminen voi johtaa luonnostaan ekologisempaan elämään, mikä puolestaan palvelee meitä kaikkia.

Vaikka en itse toteutakaan laajassa mittakaavassa edellä mainittuja elämäntapoja, pienemmätkin muutokset kohti yksinkertaisempaa elämää ovat tuoneet selvää onnellisuutta. Muuan muassa näin olen selkeyttänyt omaa elämääni viime vuosina:

• Olen luopunut turhan tavaran haalimisesta kokonaan, ostan miltei kaiken tarvittavan käytettynä.

• Ammatillisesti olen keskittynyt hiomaan yhtä taitoani eli kirjoitustaitoa huippuunsa.

• Otan arjessa reilusti omaa aikaa, en rieku riennoissa jotka eivät kiinnosta minua.

• Olen vähentänyt merkittävästi somen käyttöä luopumalla Instagramista, Facebookista ja siirtämällä älypuhelimen yhä useammin syrjään.

• Jätän arkeen aina tilaa ajattelulle, olemiselle ja minulle tärkeille asioille.

• Satsaan säännölliseen uni- ja vuorokausirytmiin. Teen monet asiat arjessani jotakuinkin samaan kellonaikaan, koska aivot rakastavat säännöllisyyttä.

• En käytä lainkaan päihteitä. Myös alkoholin olen jättänyt pois kokonaan.

• Karsin sokerin syöntiä, nautin terveellisistä herkuista, koska niistä tulee hyvä olo.

• Harjoittelen alati sitä, että osaisin olla tyytyväinen siihen mitä jo on. Keskityn tähän hetkeen. Meditoin, käyskentelen metsässä ilman puhelinta tai kuulokkeita. Inspiroidun Eckhart Tollen opetuksista (kirjat ja Youtube-videot).

• Annan aikaa läheisilleni.

• Käyn monta kertaa viikossa metsässä ja luonnossa. Lepään hiljaisuudessa.

Yksinkertaisuus tuo elämään rauhallisuutta. Yksinkertaisuus asettaa keskiöön sen, mihin haluan käyttää kalliin ja rajallisen aikani. Kun minun ei tarvitse haalia aina vain enemmän, mielen täyttää kiitollisuus siitä mitä elämässä jo on.

Työ, jota teen, keskittyy niiden taitojeni hiomiseen, joiden parissa viihdyn. Tavarat, joita kodissani on, ovat merkityksellisiä. Vaatteet, joita päälleni puen, ovat niitä joista pidän. Ihmiset, joiden kanssa vietän eniten aikaa, ovat heitä, joiden kanssa minulla on lämmin ja rakastava ihmissuhde.

Mitä muuta ihminen kaipaa?

---

Lopuksi muutama kirjavinkki. Jos tämä blogipostaukseni resonoi sinussa, voit jatkaa inspiroitumista seuraavien kirjojen äärellä:

• Eckhart Tolle, Läsnäolon voima

• Otso Sillanaukee, Zero waste - jäähyväiset jätteille

• Teemu Kunto, Minimalismi

• Greg McKeown, Essentialismi: keskity olennaiseen

Herättikö blogipostaukseni ajatuksia? Kommentoi alle.

💚 Etsitkö luotettavaa tekijää avuksesi? Tutustu palveluihini nettisivuillani ja ole oitis yhteydessä.