• Tiia Ung

Kuluttaja vai ihminen – irti turhasta kuluttamisesta

Päivitetty: 15. heinäk.

Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta silti ympäristölle, ihmisille ja eläimille tuhoisa ylikulutus on arkipäivää. Mitä jos tyytyisimme vähempään jatkuvan tavaran haalimisen sijaan?


Kuluttaja laittaa ostoskassin pöydälle, jossa on myös huonekasvi.

Jo pienet lapset oppivat haluamaan lisää tavaraa: syntymäpäivänä ja jouluna heille kannetaan leluja lahjaksi ja kauppareissulta tarttuu mukaan tuon tuostakin uusi vempain. Jos käsissä oleva lelu alkaa kyllästyttää, lapsi voi helposti napata toisen lelun jättimäisestä leluvuorestaan. Pieni kuluttaja on syntynyt.


On aivan liian helppoa kävellä kauppaan ja hankkia upouusi vaate tai televisio ajattelematta mitä kaikkea sen valmistaminen on vaatinut. Mitä halvempi tuote, sitä enemmän sen valmistaminen on todennäköisesti tallonut esimerkiksi ihmisoikeuksia.


Mitä jos luopuisimme turhan tavaran haalimisesta ja olisimme kiitollisia siitä, mitä jo omistamme? Mitä jos vähentäisimme kotimme tavarakuormaa merkittävästi ja keskittyisimme tavaroiden sijasta kaikkein olennaisimpiin asioihin elämässä? Olemme kuluttajia, mutta mitä jos olisimmekin "vain" ihmisiä?


Mikä on kuluttaja?


Kuluttajaliiton mukaan kuluttaja on “yksityinen ihminen, joka hankkii tavaroita tai palveluita pääasiassa kotiinsa tai harrastuksiinsa.” Jokainen meistä on siis kuluttaja. Olemme hankkineet elämämme aikana valtavia määriä tavaraa ja saaneet myös lahjaksi viljalti turhaakin krääsää.


Viime aikoina kuluttaja-sana on alkanut tökkiä ja pahasti. Minua turhauttaa, että ihmisistä puhutaan vain kuluttajina. Termi heijastelee mielestäni kulutusyhteiskunnan yleistä, järjetöntä meininkiä: osta lisää ja enemmän, olethan kuluttaja.


Tieto lisää usein tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän?

Kuluttaminen sisältää myös palveluiden kuluttamisen. Millaisia palveluja ostamme? Ovatko ne ympäristölle haitallisia jollain tapaa? Lentolipun hankkiminen, bensan tankkaaminen, kodin sähkösopimus, ruoan ostaminen, kaikki tämä on yhtälailla kuluttamista ja valintoja.

Kuluttaja tutkailee paksua takkia vaatekaupassa.
Vaateteollisuus on yksi suurimpia saastuttajia. Pohdi, tarvitsetko varmasti uuden takin vai voisitko korjauttaa vanhan takkisi? Löytyisikö uusi takki secod handina?

Kirjoitan työkseni markkinointitekstejä ja siksi minulla on markkinoijana suuri vastuu. Nykyisessä maailmantilanteessa, jossa ilmastonmuutos etenee, en halua missään nimessä lisätä turhan tavaran kuluttamista. Siksi valitsen tarkoin, kenelle teen markkinointia, jotta voin aidosti toteuttaa mahdollisimman vastuullista liiketoimintaa.


Lue, miten vastuullisuus näkyy liiketoiminnassa ja arjessani.


Meidän on luovuttava turhasta kuluttamisesta pikaisesti


Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin mukaan 72 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä syntyy kodeissa. Samaisesta tekstistä käy ilmi, että Suomessakin iso osa kasvihuonepäästöistä, 68 prosenttia, syntyy kotitalouksien kulutuspäätösten aiheuttamana.


Yksittäisen ihmisen valinnoilla on siis merkitystä, sitä on turha kieltää. Joka kerta huoneesta löytyy se yksi viisastelija, joka sanoo: “Ei minun tekemilläni valinnoilla ole mitään merkitystä. Kyllä se on Kiina, joka meidän maapallon tuhoaa.”


Sitran selvitys laskee, että jokaisen suomalaisen tulee pienentää omaa hiilijalanjälkeään jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta voimme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksessa säädettyyn 1,5 asteeseen. Kyseessä eivät siis ole yhden miehen talkoot, vaan meitä kaikkia tarvitaan.


Tieto lisää usein tuskaa, mutta mitä jos se lisäisikin tarmoa tehdä enemmän?


Näin voit pienentää omaa hiilijalanjälkeä

  • Korvaa yksityisautoilu ekologisemmilla vaihtoehdoilla: kulje kimppakyydeillä, linja-autoilla, junilla, pyörällä, sähkö- tai hybridiautolla tai autolla, johon olet päivittänyt eFlexfuel-etanolikonversion.

  • Muuta kotisi sähkö- ja lämmitysenergia ekologiseen vaihtoehtoon, hyödynnä mahdollisuuksien mukaan maa- ja ilmalämpöpumppua.

  • Muuta pienempään asuntoon.

  • Korvaa maitotuotteet kasvispohjaisilla versioilla, poista ruokavaliosta punainen liha, syö ylipäätään kasvispainotteisesti tai kokonaan vegaaniruokavalion mukaan.

Lähde: Sitra


Vaateteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista


Kuluttaminen keskittyy usein uusien vaatteiden ostamiseen: juoksukengät, juhlamekko, lastenvaatteita. Vaateteollisuus muodostaakin arviolta 10 prosenttia kaikista maailman päästöistä, kertoo tuore Euroopan parlamentin artikkeli.


Vaateteollisuus tuottaa siis enemmän kasvihuonepäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä! Meillä kuluttajilla on näppimme pelissä: mitä enemmän ostan vaatetta, sitä enemmän niitä tuotetaan. Hukumme ylikulutukseen.


Osallistuin taannoin vaatesuunnittelijan ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntijan Anniina Nurmen valaisevaan webinaariin, jonka järjesti Turun kesäyliopisto. Nurmi on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä nostaessaan esille vaateteollisuuden epäkohtia ja parannusehdotuksia.


Webinaarissa Nurmi esitteli karkean jaottelun, miten kukin meistä voi edistää vastuullista kuluttamista vaatteiden osalta:


Vastuullisen vaatteen ohjeet kuluttajalle esiteltynä diagrammikaaviossa.
Lähde: Anniina Nurmi, Turun kesäyliopiston webinaari 7.4.2022

Nurmen mukaan vähiten tulisi ostaa mitään uutta vaatetta. Jos on pakko ostaa uutta, kannattaa valita vastuullisesti tuotettua, eli vaatetta, joka ottaa huomioon sekä ihmisen, eläimen kuin luonnonkin hyvinvoinnin.


Vaatteiden huoltaminen ja korjaaminen, kierrätettyjen vaatteiden ostaminen ja omistamiesi vaatteiden käyttäminen saavat diagrammissa yhtä suuret osuudet. Vastuullisin vaate on se vaate, joka roikkuu jo kaapissasi – käytä se ensin loppuun ennen kuin haaveilet uudesta.


Suurimman sijan Nurmi antaa yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä oman ostokäyttäytymisensä osalta. Jokainen voi vaatia vaateyrityksiltä vastuullisempia tekoja. Voimme myös rikkoa normeja esimerkiksi sen suhteen, ettei joka päivä tarvitse laittaa uutta paitaa töihin.


Avopuolisoni suosii alinomaa samaa vihreää neulepuseroa. Vaikka olen itse jo “hieman” kyllästynyt katselemaan tuota puseroa, puolisoni kantaa sitä ylpeydellä ja sanoo, että se on mukava yllä, eikä hän jaksa joka päivä vaihtaa paitaa. Hän on myös vannoutunut Steve Jobs -fanipoika ja Jobs käytti aina samaa poolopuseroa ja farkkuja. Vaikuttaa siltä, että puolisoni on ottanut vaikutteita idoliltaan myös pukeutumiseensa. Mitäpä sitä suotta vaivaamaan aamulla päätään vaatevalinnoilla, kun voi sen sijaan keskittyä muuhun tärkeämpään?


Vastuullinen kuluttaminen


Vastuullinen kuluttaminen sisältää koko elinkaaren tarkastelun. Jos ostan tämän paidan, nojatuolin ja puhelimen, miten valintani vaikuttavat esimerkiksi ihmisiin, jotka ovat olleet valmistamassa tuotetta? Entä luontoon tai eläimiin?


Toisella puolella maapalloa asuvan ihmisen kärsimys ei näy omassa elämässä konkreettisesti, jolloin on helppo kulkea laput silmillä ostamassa uutta tavaraa. Jos vaatteisiin tai elektroniikkaan saataisiin lapsityöläisistä samanlaiset valokuvat kuin tupakka-askeissa on, veikkaanpa, että moni vaate jäisi kaupan hyllylle.


Jos haluat olla vastuullisten valintojen tekijä, voit soveltaa edellä esiteltyä Anniina Nurmen infografiikkaa muuhunkin kuluttamiseen:

  • Pyri tekemään yhteiskunnallista vaikuttamista mahdollisimman paljon. Jaa oikeaa tietoa, vaikuta asenteisiin, muokkaa normeja, vaadi yrityksiltä tekoja sanojen sijaan, liity jäseneksi tai rahoita muulla tavoin niiden toimijoiden toimintaa, jotka tekevät hyvää (esimerkiksi Eetti ry, Finnwatch, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ym.)

  • Huolla ja korjaa huonekalut, elektroniikka, pyörä, kodinkoneet ja muut tavarat, mikäli mahdollista.

  • Jos sinun täytyy hankkia esimerkiksi televisio tai pyörä rikkoutuneen tilalle, osta käytettyä. Tori.fi:ssä on todella hyviä ja toimivia tuotteita. Samalla säästät rahaa!

  • Käytä vanhat kalusteet, elektroniikka ja kodinkoneet aina loppuun asti.

  • Jos sinun on aivan pakko ostaa uutta, valitse mahdollisimman vastuullisesti tuotettua. Panosta tuotteissa laatuun, aikaa kestäviin ja luontoystävällisiin materiaaleihin sekä energiatehokkuuteen.

Tärkeintä mitä voit tehdä, on pysähtyä pohtimaan, minkälaisia valintoja ylipäätään teet arjessasi. Nuku yön yli, mikäli pohdit uuden tavaran hankintaa. Vaikka kaverilla on tuliterä puhelin, tarvitsetko sinäkin semmoisen, vaikka nykyinen puhelin toimii oikein hyvin? Miksi tarvitset? Mitä merkittävää lisäarvoa uusi puhelin tuottaa sinulle?


Mitä jos en ostaisikaan yhtään mitään – ainakaan turhaa?


Tutustuin hiljattain minimalismista kertoviin kirjoihin. Zero waste -ajatteluun paneuduin muutama vuosi sitten. Avopuolisoni puolestaan liputtaa essentialismin nimeen. Mitään näistä en itse varsinaisesti toteuta suuressa mittakaavassa arjessani, mutta olen saanut niistä kahmalokaupalla vaikutteita elämääni.


Minimalismi pyrkii siihen, että elämästä karsitaan kaikki turha tavara, jolloin ihmisellä jää enemmän aikaa ja tilaa keskittyä olennaiseen. Minimalistin koti sisältää huomattavasti vähemmän tavaraa kuin keskivertoihmisen koti.


Zero waste eli suomalaisittain nollahukka on ajattelutapa, jossa on tavoitteena tuottaa arjessa niin vähän jätettä kuin mahdollista. Käytännössä jäte tarkoittaa ei-kierrätettävää roskaa eli seka- ja energiajätettä. Roskaa saattaa syntyä vain pilttipurkin verran esimerkiksi viikossa. Tavoite on, ettei sitä syntyisi lainkaan.


Essentialismi keskittyy olennaiseen. Essentialisti tekee sitä, mistä aidosti nauttii ja sanoo ei kaikelle sille, mikä ei kiinnosta häntä. Hän ei juokse oravanpyörässä, vaan toteuttaa antaumuksella sitä, mikä tuottaa hänelle iloa. Näin hänestä kehittyy myös todella hyvä siinä, mitä hän tekee.


Niin minimalismi, nollahukka kuin essentialismikin kannustavat pysähtymään omien arvojen äärelle. Zero wasten aate on ekologinen, mutta minimalistin tai essentialistin tavoitteena ei välttämättä ole ympäristöystävällisempi elämäntapa. Silti vähempi kuluttaminen ja olennaisiin asioihin keskittyminen voi johtaa luonnostaan ekologisempaan elämään.


Vaikka en toteutakaan laajassa mittakaavassa edellä mainittuja elämäntapoja, pienemmätkin muutokset kohti yksinkertaisempaa elämää ovat tuoneet selvää onnellisuutta. Muuan muassa näin olen selkeyttänyt omaa elämääni:

  • Olen karsinut elämästä turhan tavaran haalimisen.

  • Ammatillisesti olen keskittynyt hiomaan yhtä taitoani eli kirjoitustaitoa huippuunsa.

  • Otan arjessa reilusti omaa aikaa.

  • Olen vähentänyt somen käyttöä.

  • Minulla on vain muutama läheinen ystävä.

  • Jätän kalenteriin aina tilaa ajattelulle ja olemiselle.

  • Harjoittelen alati sitä, että osaisin olla tyytyväinen tähän hetkeen.

  • Annan aikaa perheelleni.

  • Vietän metsässä aikaa viikoittain.

Yksinkertaisuus puhaltaa elämään lempeää rauhallisuutta ja asettaa keskiöön sen, mihin haluan käyttää kalliin aikani. Kun ihmisen ei tarvitse haalia aina vain enemmän, mielen täyttää kiitollisuus siitä mitä elämässä jo on. Tavarat, joita kodissani asuu, ovat merkityksellisiä. Vaatteet, joita päälleni puen, ovat niitä joista pidän. Ihmiset, joiden kanssa vietän eniten aikaa, ovat heitä, joiden kanssa minulla on vuorovaikutteinen, lämmin ja rakastava ihmissuhde.


Mitä muuta ihminen tarvitsee?


Lopuksi tarjoilen vielä muutaman kirjavinkin, mikäli blogipostaukseni resonoi sinussa. Voit jatkaa inspiroitumista näiden kirjojen äärellä:

  • Otso Sillanaukee, Zero waste

  • Teemu Kunto, Minimalismi

  • Greg McKeown, Essentialismi: keskity olennaiseen

Herättikö blogipostaukseni ajatuksia – kommentoi! 🥰


Kaipaatko tiimiisi tekijää, jonka arvot vastaavat omiasi? Etsitkö sisällöntuottajaa, joka ei kannusta ihmisiä turhan tavaran hankintaan? Ole minuun yhteydessä!



31 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki