• Tiia Ung

Ekologinen elämäntapa – mitä se minulle merkitsee?

Päivitetty: 2 päivää sitten

Elätkö omien arvojesi mukaan? Tällöin varmaankin tiedät, ettei mikään voita sitä tunnetta, kun on uskollinen omalle arvomaailmalle. Ekologinen elämäntapani näkyy myös vastuullisena liiketoimintana.


Olen törmännyt yleisiin harhaluuloihin koskien ekologista elämäntapaa.


“Osaatko nauttia elämästä?


"Mietitkö saunassa, että sähköä kuluu liikaa?”


“Kun ikää karttuu lisää, opit rentoutumaan, eivätkä ekologiset asiat ole enää niin tärkeitä.”


Vuosia sitten eräs tyyppi, jonka kanssa olimme ihastuneet toisiimme, tokaisi, että ei voisi kuitenkaan seurustella kanssani, kun puhun “maailmanparannusjuttuja”.


Se, että tahtoo hyvää maailmalle, on näemmä joillekin ihmisille liikaa.


Ympäristöystävällisiin arvoihin pohjautuva elämä ei ole millään tavalla pois onnellisuudesta, päinvastoin. Kun teen luonnon eteen oman osuuteni niin hyvin kuin taidan, onnellinen mieli seuraa perässä. Omien arvojen mukaan eläminen tuo syvällistä merkitystä jokaiseen päivään. Tasapainoon pyrkiminen näkyy myönteisesti niin ihmissuhteissa, työelämässä kuin harrastuksissakin.


Se, että valitsen vastuullisemmin tuotetun talvitakin halpavaateketjun takin sijasta, saa aikaan aitoa iloa. Tiedän, että en kanna päälläni vaatetta, jonka valmistamisessa on rikottu esimerkiksi ihmisoikeuksia tai satutettu eläimiä.


Mediassa on puhuttu vuosi vuodelta enemmän ilmastonmuutoksen rajuista vaikutuksista. On todella surullinen ajatus, että olemme vaarassa tuhota oman maapallomme ajattelemattomuudella.


Mistä ekologinen elämäntapa on saanut alkunsa?


Metsä ja luonto on ollut pienestä pitäen minulle toinen koti. Lapsena vietin siellä aikaa joka päivä.


Kotonamme ei heitetty koskaan ruokaa roskiin. Isä viljeli pienellä palstalla perunaa lapsuudenkotinsa pihassa, talon, jota kutsuimme mökiksi, vaikka ei siellä mökkeillä voinut. Taisi olla homeessa koko talo, luulisin.


Isä oli ammatiltaan tietoliikenneinsinööri, mutta päätyikin pätkätöihin rakentamaan muun muassa rakastamiaan hirsitaloja. Myös äiti työskenteli pätkätöissä hoitoalalla.


Yritysten tehtävä on kasvaa, mutta täytyykö kasvun tapahtua hinnalla millä hyvänsä? Kenen vuoksi kasvamme? Tuoko kasvun maksimointi onnea työyhteisön työntekijöille? Tuoko se aitoa onnea johtajille? Yhteiskunnalle?

Kävimme jo 90-luvulla kirpputoreilla, lähinnä siksi, että muuhun ei ollut varaa. Jos vaatteet kuluivat, niitä korjattiin ja sukkien reiät parsittiin. Second hand ei ollut niin muodikasta kuin nyt, vähänpä tiesimme tuolloin.


Isä kalasti Oulujärveltä kalaa ruokapöytään. Pakastin täyttyi marjoista kesäisin ja syksyisin. Lakka oli isäni lempimarja, jota kävimme etsimässä aina Ylläksen metsistä saakka.


Syksyn 2021 puolukkasatoa avopuolison kanssa.

Konkreettisten tekojen lisäksi ihmettelimme yhdessä luontoa ja sen ilmiöitä. Tähtitaivasta, ukkosen jyrinää, revontulia ja lumihiutaleita, jotka olivat kuin koruja.


Valitettavasti isäni menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen, kun olin parikymppinen. Siitä hetkestä lähtien rakkaus luontoa kohtaan vahvistui. Ja se on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Luonnosta tuli minulle isä.


Vastuullinen liiketoiminta on minun juttuni


Kun pohdin lähteväni yrittäjäksi, en aluksi ajatellut vastuullista liiketoimintaa.


Toki ekologiset arvot ovat jokaiseen elämäni osa-alueeseen olennaisesti liittyvä asia, mutta en tohtinut ajatella, että perustaisin koko liiketoimintani vihreille arvoille näinkin näkyvästi.


Ajattelin, että rajaamalla kohderyhmän rajusti, karkotan asiakkaat. Pelkäsin, mitä ihmiset ajattelevat minusta – ärsytänkö liikaa niitä, jotka eivät koe luontoarvoja omakseen? Elämäntapani on niin henkilökohtainen asia, että minua jännitti asettaa se kaiken keskiöön.


Kun kerroin Uusyrityskeskuksen yritysneuvojalle ajatuksistani, hän kannusti tälle tielle. Hänen mukaansa ympäristöystävällisten arvojen huomioiminen korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Jo nyt rahoittajat vaativat huomioimaan luonnon yritysten toiminnassa. Sijoittajat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä tekoja sanojen sijaan.


Yritysten tehtävä on kasvaa, mutta täytyykö kasvun tapahtua hinnalla millä hyvänsä? Kenen vuoksi kasvamme? Tuoko kasvun maksimointi onnea työyhteisön työntekijöille? Tuoko se aitoa onnea johtajille? Yhteiskunnalle?


Näitä asioita pohdittuani vastuullinen liiketoiminta alkoikin tuntua hyvältä ajatukselta. On henkisesti kuluttavaa tehdä työkseen jotain, mikä sotii täysin omia arvoja vastaan. Been there, done that.

Ajattelin, että rajaamalla kohderyhmän rajusti, karkotan asiakkaat. Pelkäsin, mitä ihmiset ajattelevat minusta – ärsytänkö liikaa niitä, jotka eivät koe kestäviä arvoja omakseen? Elämäntapani on niin henkilökohtainen asia, että minua jännittää asettaa se tällä tavalla kaiken keskiöön.

Jos oma pienimuotoinen liiketoimintani häiritsee joitakin ihmisiä, en voi sille mitään. Tämä on ainoa tie, jota voin kulkea. Ja kuten me kaikki olemme oppineet kliseisistä mietelauseista: jokainen kulkee omaa tietään.


Sitä paitsi, nyt ei ole enää aika vaieta. Ei nyt, kun maapallo kaipaa kipeästi meidän jokaisen ääntä.


Mitä ovat omat ilmastotekoni?


Ekologisuus näkyy arjessani käytännön tekoina. Kyse on valinnoista, niistä aivan pienistäkin.


Pienet valinnat laajenevat ajan kanssa suuriksi valinnoiksi, kuten luonnon hyvinvointia puolustavien päättäjien äänestämiseksi tai omien kulutustottumusten kokonaisvaltaiseksi muuttamiseksi.


Jos saan omilla teoillani edes yhden ihmisen inspiroitumaan arjen valintojen muuttamisesta kestävämpään suuntaan, tämän tekstin kirjoittaminen ei ole ollut turhaa.


Pienet ja suuret ilmastotekoni


Alta löydät jaottelu, miten ekologinen elämäntapa näkyy arjessani eri osa-alueilla.


Ruoka

  • Syön noin 85 prosenttisesti kasvisruokaa. Ruokavaliostani 10 % koostuu maito- ja munatuotteista (juusto, luomumunat ja voi) ja 5 % kestävästi tuotetusta kalasta. Liha ja kana eivät ole kuuluneet enää muutamiin vuosiin ruokalistalleni, ja sitä ennen suosin vain luomulihaa. Kananmunat ostan luomuna tai reko-lähiruokaringistä.

  • Myös suurin osa maitotuotteista, kuten jogurteista, ruokakermoista ja maidoista, on vaihtunut kasvisversioihin. Ne maitotuotteet, joita vielä käytän, ostan useimmiten luomuna tai lähituotantona.

  • Ostamme usein hävikkiruokaa ja laputettuja tuotteita.

  • Olen käyttänyt jo yli 10 vuotta kaupassa vain kestokauppakasseja.

Kierrätys

  • Kierrätän biojätteet, muovin, metallin, lasin, pahvin, paperin ja ongelmajätteen.

  • En heitä ruokaa roskiin.

  • Postilaatikossa tervehtii ”Ei mainoksia” -lappu.

Liikenne

  • En enää lennä ja kuljen pitkät matkat junalla. Olen lentänyt elämäni aikana vain kahden ulkomaanreissun verran.

  • Päivitimme bensa-autoomme eFlexfuel-etanolisarjan, jonka avulla päästöt ovat 80 % pienemmät kuin normaalissa bensa-autossa. Käytännössä automme kulkee muun muassa hävikkileivällä.

  • Pyöräilen paljon tai käytän julkisia tarvittaessa.

Energia

  • Meillä on jo useita vuosia ollut 100 % suomalainen vesi- ja tuulisähköön perustuva ekosähkösopimus, jolle Suomen Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt EKOenergia-sertifikaatin.

  • En läträä suihkussa ja peseydyn hieman viileämmällä vedellä. Suihkussa minulla kuluu (tutkitusti) noin 4 minuuttia. Puolisoni on vielä nopeampi ja selviää 2,5 minuutin suihkulla.

Koti ja sisustaminen

  • Rakastan sisustaa kotiani (olen kouluttautunut myös sisustussuunnittelualalle), ja huonekalut löytyvät nettikirpputoreilta. Huonekaluistamme vain sänky, yksi jakkara ja ulkosohva on ostettu uutena.

Elektroniikka ja kodinkoneet

  • Ostan kaiken mahdollisen elektroniikan käytettynä. Esimerkiksi nettisivullani seikkaileva vaaleanpunertava Macbook Air M1 löytyi Tori.fi:stä.

  • Huollan ennemmin kuin ostan uutta. Viimeksi syksyllä 2022 kävin uusimassa vuonna 2018 hankkimani iPhone8:n akun. Nyt puhelin palvelee taas monta vuotta eteenpäin.

Vaatteet

  • Ostan myös suurimman osan, arviolta 90–95 % vaatteista kirpparilta.

  • Kirppareillakin pyrin välttämään turhan tavaran tai "ihan kivan" vaatteen ostamista.

  • Jos joudun ostamaan vaatteen uutena, ostan laatua. Viimeksi päivitin uuden talvitakin ja farkut.

Kosmetiikka ja kemikaalit

  • Olen siirtynyt suurelta osin luonnonkosmetiikkaan niin shampoissa, meikeissä, saippuoissa kuin kasvovoiteissakin.

  • Pyykkikoneessa ja tiskikoneessa käytän säästöohjelmaa. Pesen pyykit matalammissa 30–40 asteen lämpötiloissa.

  • Valitsen aina ekologisia kodin pesuaineita. Etikka, sooda ja eteeriset tuoksuöljyt toimivat hyvänä triona.

Vaikuttaminen

  • Lahjoitan joka kuukausi rahaa ilmaston eteen työskentelevälle järjestölle, Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Lahjoitan satunnaisesti myös muille ympäristötoimijoille.

  • Otan kantaa ympäristöasioihin, jaan tietoa ja allekirjoitan lakialoitteita.

  • Lähdin yrittäjäksi ja tuen nyt omalla ammattitaidollani ympäristötietoisia tai aineettomia toimijoita.

Muu

  • Käytän pääasiassa voittoa tavoittelematonta Ecosia-hakukonetta surffaillessani netissä. Ecosia käyttää mainostulonsa puiden istuttamiseen ja hyödyntää vain aurinkoenergiaa hakupalvelimissaan.

  • Olen tilannut suuren osan laskuista sähköpostiin paperilaskujen sijasta.

  • Käyn paljon lähimetsässä ja luonnossa. Samalla ihastelen maailman ihanuutta, kuuntelen lintujen laulua ja toivon, että paratiisimme saisi vielä jatkaa kukoistustaan.


Kukaan ei ole täydellinen, se on syytä muistaa. Vaikka teenkin paljon luonnon eteen, aina on parannettavaa.


Yksinkertaisesti esimerkiksi taloustilanne ei aina salli tehdä niin vastuullisia valintoja kuin haluaisi. Toisinaan jotain tarpeellista tuotetta ei löydy second handina. Osa kosmetiikasta ei toimi minulle luonnonmukaisina (esimerkiksi hiuslakka). Syön yhä esimerkiksi kalaa, kananmunia, juustoa, voita ja suklaata, vaikka haluaisinkin siirtyä jossain vaiheessa kokonaan vegaaniruokavalioon.


Auringonlasku Riisitunturin kansallispuistossa 2021.

Kohti suurempaa kokonaisuutta


Vastuullisuus on tämän päivän trendisana.


Yhä useampi ihminen kyseenalaistaa tätä kaikkea. Kuluttajat haluavat aitoja tekoja, ei viherpesua tai muuta valheellista shaibaa.


Yhä useampi haluaa nähdä ihmiskeskeisyyttä kauemmas ja tunnustaa, että esimerkiksi eläimillä on itseisarvo. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan lihankulutus oli vuonna 2020 laskussa. Nähtäväksi jää, jatkuuko sama kulku myös tulevina vuosina.


Yritykset ja organisaatiot ovat suuressa roolissa, jos ilmastotavoitteita halutaan saavuttaa.

Yhä useampi on alkanut hoivata luontoa luonnon itsensä takia. Ei vain siksi, että oma nahka pelastuisi. Etenkin koronapandemia herätti uinumassa olleen suhteen luontoon. Luonnosta halutaan nyt pitää parempaa huolta.


Linnunrata Riisitunturin kansallispuistossa 2021, hetki ennen makuupussiin kömpimistä.

Kuluttajien arvot ovat muuttumassa pehmeämmiksi. Ihmiset kritisoivat esimerkiksi yhden suurimman saastuttajan, vaateteollisuuden meininkiä, jossa uutta tuotetaan jatkuvasti hurjalla vauhdilla. Ihmiset kysyvät, tarvitsenko vaatekaappiini satoja kuteita, kun voin valita muutaman laadukkaamman, jotka kestävät vuosia.


Kyseenalaistaminen on tervettä. Kyseenalaistamista tarvitaan myös muiltakin kuin kuluttajilta. Yritykset ja organisaatiot voivat toimia esimerkkinä. Kun yritys tai organisaatio pienentää hiilijalanjälkeään, myös kuluttaja pienentää hiilijalanjälkeen ostaessaan kyseisen yrityksen tuotteita tai palveluja.


Yritykset ovat suuressa roolissa, jos ilmastotavoitteita halutaan saavuttaa. Eritoten markkinoijilla ja mainostajilla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mainostoimistojen olisi syytä tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti. Keitä mainostamme? Onko se eettisesti järkevää?


On todella hienoa nähdä, että monet suomalaiset yritykset ja yhteisöt perustavat toimintansa monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteille. Nyt ei ole enää aika olla hiljaa, vaan ottaa osaa yhteiseen missioon, jonka päämääränä on parempi tulevaisuus tuleville sukupolville.


Perustuuko sinun yrityksesi vastuullisemmalle liiketoiminnalle? Jos kaipaat arvopohjaista sisällöntuotantoa, jutellaan lisää.










75 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki