• Tiia Ung

Aitoa vihreää vai viherpesua – miten tunnistat eron?

Päivitetty: 25. heinäk.

Eettinen kuluttaminen lisääntyy vuosi vuodelta. Viherpesu uhkaa kuitenkin pilata aidosti vastuullisten yritysten aikeet ja siinä sivussa tehdä myös tuhoa maapallolle. Mitä kaikkea viherpesu tarkoittaa ja miten tunnistat sen?

Tyttö pitää käsissään maapalloa

Viime vuosina kuluttajat ovat heränneet pohtimaan, kuinka paljon omat valinnat tuhlaavat luonnonvaroja ja saastuttavat luontoa. Moni haluaa kuluttaa kestävämmin ja pienentää hiilijalanjälkeään.


Jokainen meistä tuhlaa luonnonvaroja, vaikka emme haluaisi. Vastuullinen kuluttaja haluaa suurentaa hiilikädenjälkeään eli antaa luonnolle takaisin suosimalla esimerkiksi niiden yritysten tuotteita tai palveluja, jotka aidosti välittävät ympäristöstä.


Samalla erilaiset organisaatiot kokevat painetta reagoida kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokseen. Vastuullisuus myy, minkä vuoksi monet haluavat viestiä ekoteoistaan varsin näkyvästi. Asiassa on kuitenkin yksi jättimäinen mutta – viestintä saattaa olla jopa täysin valheellista.


Harhaanjohtava markkinointi ohjaa kuluttajia ansaan. Kun he huomaavat tulleensa höynäytetyksi, luottamus kaikenlaista vastuullisuutta kohtaan heikkenee. Se puolestaan uhkaa romuttaa yhteiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.


Koska viherpesu on tullut jäädäkseen, kuluttajien täytyy tunnistaa ilmiö ja sitä harjoittavat yritykset. On myös tiedettävä, mitä kaikkea vastuullisuus pitää sisällään – kyseessä on laajempi asia kuin vain ekologisuus.


Mitä viherpesu tarkoittaa käytännössä? Miten voimme tehdä parempia valintoja tavaraviidakossa, jossa yhä useammat tuotteet antavat vaikutelman luontoystävällisyydestä, vaikka todellisuudessa ovatkin valovuosien päässä siitä?


Mitä viherpesu tarkoittaa?


Viherpesun määritelmä kuuluu Cambridgen sanakirjan mukaan näin:


Greenwashing: Behaviour or activities that make people believe that a company is doing more to protect the environment than it really is.


Eli vapaasti suomennettuna viherpesun määritelmä kuuluu:


Viherpesu on tekoja, jotka saavat ihmiset uskomaan, että yritys tekee enemmän suojellakseen luontoa kuin se todellisuudessa tekee.


Viherpesussa on siis kyse siitä, että yrityksen ympäristöväitteet ovat liioiteltuja tai kokonaan perusteettomia. Yritys pyrkii tekemään tuottoa käyttämällä ekologisuutta ja vastuullisuutta hyväkseen.


Pyykinpesukoneet pyörivät laitoksen pesulassa
Viherpesun määritelmä syntyi 1980-luvulla. Hotellit pyysivät asiakkaitaan käyttämään pyyhettä uudelleen vedoten luonnonsuojeluun. Todellisuudessa hotellit pyrkivät vain minimoimaan kustannuksiaan.

Viherpesijät viestivät erilaisista ekoteoista usein varsin näkyvästi. Teoilla ei kuitenkaan välttämättä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Tai jos onkin, yrityksen muut luontoa rasittavat teot romuttavat hyvän tarkoituksen.


Yritys saattaa esimerkiksi sanoa, että muovipakkaus sisältää 50 % enemmän kierrätysmateriaalia kuin ennen. Väite pitää kyllä paikkansa, mutta sisältää aimon annoksen liioittelua: aiemmin tuote sisälsi kierrätysmuovia 2 %, kun nyt luku on 3 %.


Viherpesun määritelmän loi amerikkalainen ympäristönsuojelija Jay Westerveld vuonna 1986. Esseessään Westerveld kritisoi vallalla ollutta Pelasta pyyhe -kampanjaa, jossa hotellit pyysivät asiakkaita käyttämään pyyhkeitä uudelleen. Näin pesukoneiden ei tarvinnut laulaa yötä päivää – se kun tuhlaa luonnonvaroja ja pesuainetta.


Samaan aikaan hotellit tuottivat itse valtavia määriä jätettä. Pyyhekampanjan todellinen tarkoitus paljastui: hotellit halusivat vain saada rahallista säästöä aikaiseksi. Kustannusten alentaminen verhottiin luonnonsuojelemiseksi, ja viherpesun määritelmä oli syntynyt nokkelan ympäristönsuojelijan ansiosta.


Miksi viherpesua tapahtuu?


Vastuullisuus on kovassa huudossa ja yritykset näkevät siinä kilpailuedun. Kuluttajien tietoisuus kestävistä tuotteista lisääntyy vuosi vuodelta. Näin ollen yritykset pyrkivät houkuttelemaan ympäristötietoisia asiakkaita kertomalla, miten vastuullisuus näkyy omassa yritystoiminnassa.


Jos johtoryhmän oma ajatusmaailma on kaukana vihreästä, motivaatio tehdä tekoja vastuullisen liiketoiminnan eteen ei ole kärpäsen kakkaa suurempi. Sama pätee toisinpäin: jos yrityksen päättäjien arvomaailma on vihreä, se heijastuu myös yritystoimintaan.

Eikö yritysten olisi järkevämpää vain siirtyä luontoa kunnioittavaan toimintaan sen sijaan, että ne keskittyvät kiillottamaan ulkokuortaan?


Monet yritykset saattavat kokea, että on halvempaa käyttää budjetti mainontaan ja markkinointiin kuin uusia kaikki toimitusketjut ja prosessit ekologisemmiksi. Lisäksi tiedonpuute voi olla yksi tekijä; on hankala muuttaa toimintaansa, jos ei tiedä, mihin suuntaan kannattaisi mennä ja kenen puoleen kääntyä.


Oma mielipiteeni on, että jos johtoryhmän oma ajatusmaailma on kaukana vihreästä, motivaatio tehdä tekoja vastuullisen liiketoiminnan eteen ei ole kärpäsen kakkaa suurempi. Sama pätee toisinpäin: jos yrityksen päättäjien arvomaailma on vihreä, se heijastuu eittämättä myös yritystoimintaan.


Miten tunnistaa viherpesu?


Viherpesun tunnistaminen ei ole aina mutkatonta. Jotta voit kuluttajana varmistaa, että valitset ympäristöystävällisen tuotteen, joudut todennäköisesti tekemään jonkin verran salapoliisityötä.


Tarkkaile näitä viherpesun merkkejä, kun teet ostoksia

  • Onko pakkaus visuaaliselta ilmeeltään luonnollisen näköinen? Onko siinä kasveja ja houkuttelevia maanläheisiä sävyjä? Tuote itsessään voi kuitenkin olla valovuosien päässä luonnollisesta.

  • Väittääkö vaateteollisuuden brändi, että paita on valmistettu kestävästä kankaasta? Ole tarkkana, sillä brändin lukuisat muut vaatteet voivat olla valmistettu luonnosta piittaamatta.

  • Huomasitko kaupan kosmetiikkahyllyllä tuotteen, jonka ainesosia kuvaillaan luonnonmukaisiksi? Todellisuudessa vain osa ainesosista saattaa täyttää luomun kriteerit.

  • Toistuvatko pakkauksessa sanat luonnollinen tai ympäristöystävällinen? Tuote ei välttämättä ole todellisuudessa lainkaan luonnollinen. Esimerkiksi elohopea, formaldehydi tai uraani ovat kyllä luonnollisia aineita, mutta myrkyllisiä.

  • Väittääkö yritys kompensoivansa hiilidioksidipäästöjä, mutta ei kuitenkaan ole valmis tekemään suuria muutoksia sutjakalla aikataululla oman liiketoimintansa muuttamiseksi kestävämpään suuntaan?

  • Ajatteletko vaatekaupassa “liian hyvää ollakseen totta”? Todennäköisesti niin onkin. Jos pitelet käsissäsi “100 % eettisesti valmistettua paitaa”, joka maksaa vaivaiset parikymppiä, olet mitä todennäköisimmin viherpesun uhri. Fakta on, että laatu ja eettisyys maksavat, koska työntekijät saavat vaatteen tekemisestä oikeaa palkkaa. Elinkaaren kustannukset näkyvät näin tuotteen hintalapussa.

  • Väittääkö yritys tuotetta ekologiseksi, mutta et löydä ympäristöystävällisyyden tueksi todisteita tai tieteellistä näyttöä? Esimerkiksi riippumattoman osapuolen sertifiointi voi puuttua kokonaan, jolloin perustelut jäävät vajaiksi ja täyttävät viherpesun määritelmän.

Vaatteet henkareissa vaatekaupassa
Vastuullisen vaatteen valmistamisessa on huomioitu ihmisten ja eläinten oikeudet paremmin, mikä näkyy hintalapussa.

Myös Ison-Britannian Competition and Markets Authority (CMA) on laatinut kuluttajille ohjeistuksen.


Näin havaitset viherpesun helpommin

  1. Älä luota sokeasti sloganeihin tai ympäripyöreisiin termeihin. Niitä ovat esimerkiksi eko, vihreä ja luonnollinen.

  2. Etsi perusteluja väitteiden tueksi. Lue pienet printit ja tutki yrityksen nettisivuja tarkemmin. Onko pakkauksessa luotettava sertifikaatti?

  3. Tarkkaile yrityksen aikaisempia ulkoasuja ja kuvia. Esiintyykö niissä luontoteemaa? Kyseenalaista ja katso markkinointia syvemmälle. Lue aina koko kuvaus, äläkä tuijota pelkkää ulkoasua.

  4. Älä unohda myöskään tarkistaa, miten voit hävittää pakkauksen käytön jälkeen – onko ohje selkeä vai puuttuuko se kokonaan?

  5. Katso aina kokonaiskuvaa. Vaikka osa yrityksen toiminnasta olisi ympäristöystävällistä, se ei tarkoita, että kaikki olisi. Yritys voi loppupeleissä tehdä enemmän hallaa kuin hyvää.

Extra-vinkki: Mikään tuote ei ole 100 % ekologinen. Tuotteen valmistuksessa syntyy aina päästöjä ja kuluu luonnonvaroja, kuten vettä. Havahdu, jos joku niin väittää. Toisinaan kyse voi olla vain harmittomasta lipsahduksesta, mutta tutki silti faktat.


Mitkä yritykset ovat jääneet kiinni viherpesusta?


Viherpesusta kiinni jääneet yritykset ovat käyttäneet räikeitä keinoja osoittaakseen olevansa vastuullisia. Aiemmin yrityksen yllä leijunut myrkynvihreä saastepilvi muuttuukin vaaleanpunaiseksi pilvenhattaraksi, jolla kaikki kuluttajat haluavat yhtäkkiä lentää.


On epäilty, että jopa 40 prosenttia yritysten ympäristöväitteistä voivat olla hatusta temmattuja. Väite perustuu International Consumer Protection Enforcement Networkin (ICPEN) tekemään selvitykseen. ICPEN analysoi 500 verkkosivustoa, joilta löytyi väitteitä ympäristöystävällisyydestä. Yritysten toimialoina olivat muun muassa kosmetiikka, ruoka ja vaatteet.


Viherpesua esiintyy arjessamme huolestuttavan paljon. Coca-Cola, jota hörpit lauantai-iltaisin leffan äärellä, on viherpesusta kiinni jääneen yrityksen tuote. Myös Shell, Ikea ja H&M ovat olleet suurennuslasin alla viherpesun vuoksi.

Paita ja hintalappu
Tuote voi näyttää ekologiselta, mutta ei oikeasti ole. Tutki tuotteen taustat huolella ja jätä ostamatta, mikäli epäröit.

Muun muassa nämä brändit ovat syyllistyneet viherpesuun

  • H&M

  • Ikea

  • Coca-Cola

  • Nestle

  • Shell

  • Zara

  • Uniqlo

  • Volkswagen


Shell


Shell kertoi vuonna 2019 valtavasta 300 miljoonan dollarin investoinnista luonnollisiin ekosysteemeihin. Yrityksen tavoitteena oli kantaa oma kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumisessa. Shell käytti miljooniaan muun muassa puita ja metsää suojeleviin hankkeisiin.


Jokainen ilmastonmuutosta hillitsevä toimi on tärkeä, mutta vihreästä investoinnistaan huolimatta Shell jatkaa yhä fossiilisten polttoaineiden hankintaa maaperästä sekä sen polttamista. Kompensointi ei siis ole riittävää luonnonvarojen tuhlaamiseen nähden.


H&M


Myös H&M on jäänyt kiinni viherpesusta. Yritys kehitti vuonna 2019 valikoimaansa Conscious-vaatemalliston, jossa vaatejätin mukaan käytetään orgaanista puuvillaa ja kierrätettyä polyesteriä.


Conscious-mainoskampanja on saanut laaja näkyvyyttä eri medioissa, mikä on ominaista suurille toimijoille; luontoystävällisyyttä mainostetaan suurieleisesti, jotta kuluttajat muuttavat mielikuvaansa vastuuttomasta toimijasta.


Norjalaisia ei kuitenkaan voitu viilata linssiin. Maan viranomainen syytti H&M:n käyttävän harhaanjohtavaa markkinointia. Hänen mukaansa vaatejätti ei ollut tuonut riittävästi esille tietoja kestävän kehityksen toimistaan. Lisäksi H&M väitti Conscious-malliston tuovan ympäristöhyötyjä, mutta väitteillä ei ollut perusteita.


H&M edustaa pikamuodin kärkikastia. Sen mallistot vaihtuvat vinhaan tahtiin, ja vaatteet voivat näyttää nuhruisilta jo muutaman käyttökerran jälkeen. “Pikamuodin äidin” tuottaman tekstiilijätteen määrä on hurja.


Kaikesta maailman vaatejätteestä vain noin 20 % päätyy uudelleen käytettäväksi tai kierrätettäväksi ja loput 80 % kaatopaikalle tai poltettavaksi.


Voidaan vain kysyä, mitä merkitystä yhdellä H&M:n Conscious-mallistolla on kokonaiskuvassa?


Volkswagen


Autovalmistaja Volkswagen jäi kiinni viherpesusta vuonna 2015, kun Environmental Protection Agency (EPA) syytti sitä päästömittausten väärentämisestä. Kyseessä oli niin kutsuttu diesel-huijaus, jossa Volkswagen asensi autoihin laitteita, jotka muunsivat päästömittauksen tulokset myönteisemmiksi. Todellisuudessa päästöt (typen oksidit) olivat 40 kertaa suuremmat kuin Yhdysvalloissa sallitaan.


Sertifikaatit apuna viherpesun tunnistamisessa


Viherpesu ei koske jokaista yritystä, vaan markkinoilta löytyy aidosti vihreitä tuotteita, palveluja ja vastuullista liiketoimintaa. Suomessakin on lukuisia yrityksiä, joilla vastuullisuus yritystoiminnassa näkyy oikeina tekoina: kestävän kehityksen teemat läpäisevät koko tuotannon elinkaaren ja ympäristöteot ovat osoitettavissa eri mittareilla.


Hyvä tapa erottaa ekologinen tuote viherpesusta on etsiä luotettavia sertifikaatteja. Niiden tarkoitus on helpottaa kuluttajan valintoja. Sertifikaatti osoittaa, että yritys noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

Erilaisia luotettavia sertifikaatteja
Kuvan sertifikaatit ovat luotettavia. Etsi vastuuntuntoisia ja ympäristötietoisten kuluttajien suosittelemia brändejä, joilta ostat tuotteita.

Jotta kyseessä on aito ekosertifikaatti, sen myöntäjän täytyy olla riippumaton ja mielellään laaja-alainen toimija. Esimerkiksi Suomen hallituksen tai EU:n hyväksymät sertifikaatit ovat luotettavia ja läpinäkyviä.


Lista muutamasta luotettavasta sertifikaatista

  • Reilu kauppa

  • Joutsenmerkki

  • EU Ecolabel

  • EU luomumerkki

  • Leaping Bunny

  • Energy Star -merkki kodinelektroniikassa

  • People for the Ethical Treatment of Animals (PETA)

  • Global Organic Textile Standard (GOTS)

  • Confidence in Textiles (Oeko-Tex Standard 100)

Vaikka yrityksen sertifikaatti vaikuttaisi luotettavalta, se voi silti syyllistyä viherpesuun. Ei-ympäristöystävällinen tuote saattaa saada ympäristömerkinnän, jos yritys muuttaa vaikkapa jonkin vaiheen tuotteen valmistusprosessista luontoystävällisemmäksi, vaikka muut valmistusvaiheet yhä saastuttaisivat.

Kuluttaja hieroo luonnonkosmetiikkaa käsiinsä.
Onko ostamasi voide luonnonmukainen vai onko vain pieni osa ainesosista luomua? Opettele ainesosaluettelo tai käytä apuna esimerkiksi puhelinsovelluksia.

Kannattaa myös muistaa, että osalla todellisista ekotuotteista ei välttämättä ole lainkaan sertifikaattia, vaikka tuote täyttäisi heittämällä kaikki luonnonmukaisuuden ja vastuullisuuden kriteerit. Esimerkiksi pienyrittäjä, joka valmistaa luonnonkosmetiikkaa, ei välttämättä raaski investoida isoja summia sertifikaatteihin.


Jos haluat päästä jäljille, onko ekosertifikaatti luotettava, tarkastele ennen kaikkea sertifioinnin takana olevaa järjestelmää:

  • Perustuuko yrityksen käyttämä ympäristömerkkiohjelma vapaaehtoisuuteen?

  • Käsittävätkö standardit useita ympäristökriteereitä?

  • Koskevatko standardit tuotteen tai palvelun koko elinkaarta?

  • Ovatko standardit läpinäkyviä?

  • Varmennetaanko sertifikaatin kriteerit riippumattoman toimijan taholta?

Vihreä markkinointi ja viherpesu – mitä eroa niillä on?


Ympäristötietoiset ja luonnon eteen ponnistelevat yritykset voivat hyödyntää viestinnässään niin sanottua vihreää markkinointia. Vihreä markkinointi on helppo sekoittaa viherpesuun. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa.


Vihreän markkinoinnin ja viherpesun erot:

  • Vihreä markkinointi: Yritys korostaa tuotteen tai palvelun aitoja ympäristöhyötyjä. Vihreä markkinointi tuo usein esille myös tuotteiden valmistustavan: niissä ei esimerkiksi käytetä myrkkyjä, ne on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista tai ovat täysin kierrätettävissä.

  • Viherpesu: Viherpesussa yritys ei valmista tuotetta kestävällä tavalla, mutta antaa olettaa, että näin tapahtuisi. Voi myös olla, että yrityksen toiminnasta pieni osa on ympäristöä kunnioittavaa, mutta markkinointi on yleensä liioiteltua. Viherpesijät voivat käyttää lukuisia eri tapoja hämätäkseen kuluttajaa ja antaakseen kuvan, että yritys olisi vastuullinen toimija.

Viherpesussa kaikkein pirullisinta on, että viherpesijät tekevät aidosti luontoa kunnioittavien yritysten elämästä hankalaa; kuluttajat menettävät luottamuksensa vihreään markkinointiin ja luulevat, että jokainen ekologisuudesta viestivä toimija vain yrittää vetää heitä höplästä.

Myös viherpesijät voivat hyödyntää vihreän markkinoinnin taktiikoita. Tällöin mainonta perustuu kuitenkin valheellisen tiedon jakamiseen ja väärien mielikuvien synnyttämiseen. Jos kuluttajat saavat yrityksen kiinni viherpesusta, yrityksen maine kokee kovan kolhun, ja kuluttajat tuskin palaavat enää heidän asiakkaikseen.


Miksi viherpesu on ongelma?


Viherpesu on yksinkertaisesti väärin kuluttajia kohtaan. Ennen kaikkea se on väärin luontoa kohtaan.


Meille ympäristötietoisille kuluttajille omien arvojen mukaan eläminen on merkityksellistä. Haluamme tehdä valintoja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän harmia maapallolle.


Mutta vaikka olisimme kuinka ympäristötietoisia, viherpesua ei ole helppo tunnistaa. On surullista, että toisten ihmisten ahneuden vuoksi hyvää tarkoittavat kuluttajat joutuvat kärsimään.


Ongelmallisen viherpesusta tekee myös se, että sitä ei säännellä tarpeeksi. Yritys voi sanoa olevansa ekologinen, mutta toimintaa ei juurikaan valvota.


Viherpesussa kaikkein pirullisinta onkin, että viherpesijät tekevät aidosti luontoa kunnioittavien yritysten elämästä hankalaa; kuluttajat menettävät luottamuksensa vihreään markkinointiin ja luulevat, että jokainen ekologisuudesta viestivä toimija vain yrittää vetää heitä höplästä.


Pahimmillaan kuluttajat jatkavat pikamuotiketjujen hengareiden heiluttamista. Näin ollen ne yritykset, jotka aidosti satsaavat ekologisuuteen ja joiden tavoitteena on vastuullinen liiketoiminta, menettävät suuria määriä asiakkaita. Se puolestaan uhkaa romuttaa tavoitteemme hillitä ilmastonmuutosta.


Mitä yritykset voivat tehdä, jotta viherpesu vähenee?


Yritykset valitsevat, millaista markkinointistrategiaa he käyttävät ja ovat siten myös vastuussa siitä. Sisältääkö pakkauksen ulkoasu kasveja ja luonnollisia sävyjä, käytetäänkö sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa termejä ekologinen, vastuullinen tai luonnollinen?


Koska yrityksillä on suuri vastuu kuluttajien ostopäätösten ohjaamisessa, niiden kannattaa olla varovaisia, etteivät ne syyllisty viherpesuun. Norjassa 4 järjestöä, Climate Business Leaders, Zero, Future in our hands ja WWF Norway, ovat luoneet The Guide Against Greenwashing -oppaan. Opas sisältää helppolukuiset ohjeet, joita seuraamalla yritykset voivat välttää viherpesua toiminnassaan.


  1. Ole rehellinen ja luotettava. Vältä termejä vihreä, vastuullinen, kierrätettävä ja reilu, ellei yritykselläsi ole dokumentaatiota tai todisteita väitteiden tueksi. Vältä myös käyttämästä luonnon kuvia markkinoinnissa, jotta et ohjaa kuluttajia harhaan.

  2. Varmista, että vastuullisuus ei ole vain markkinointikikka. Jos palkkaat vastuullisuusjohtajan tai kokonaisen vastuullisuusosaston markkinointiin, mutta et tee juurikaan todellisia tekoja luonnon hyväksi, syyllistyt melko varmasti viherpesuun.

  3. Älä puhu kestävän kehityksen tärkeydestä, jos puhe ei näy tekoina. Jos et ole sitoutunut asiaan oikeasti, sanoilla ei ole todellista merkitystä.

  4. Älä piilottele, jos oma yrityksesi tekee hallaa luonnolle. Ole avoin, jos mokasit. Mikäli yritykseltäsi löytyy tahdonvoimaa parantaa ongelmia ja pyrkiä parempaan, niistä kannattaa viestiä rehellisesti. Kuluttajat arvostavat rehellisyyttä.

  5. Lakkaa tuhlaamasta markkinointibudjettia pieniin tekoihin. Jos suurin osa valikoimastasi yhä tekee harmia luonnolle, keskittymällä vain pieneen osaan et saa suurta vaikutusta aikaiseksi. Tee ennemmin suunnitelma, miten voisit pyrkiä parempaan.

  6. Älä yritä vain puhdistaa omaatuntoa. Vältä syytämästä rahaa ilmastokiintiöihin tai avustamasta eri luontojärjestöjä, jos syynä on vain ulkokuoren kiillottaminen. Sen sijaan kannattaa kaikin voimin keskittyä pienentämään omaan hiilijalanjälkeen ja vastaavasti suurentamaan hiilikädenjälkeä.

  7. Käytä vain luotettavia sertifikaatteja. Niitä ovat esimerkiksi Reilu kauppa ja Joutsenmerkki. Älä panosta merkintöihin, jotka voivat johtaa harhaan. Semmoisia ovat esimerkiksi itsetehdyt sertifikaatit, joita riippumaton osapuoli ei ole varmentanut.

Lue myös, mitä ekologinen elämäntapa tarkoittaa minulle.


Mitä kuluttajat voivat tehdä, jotta viherpesu vähenee?


Koska viherpesun odotetaan yleistyvän entisestään, kuluttajien, hallituksen ja eri järjestöjen täytyy pitää viherpesua entistä enemmän silmällä.


Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Competition and Markets Authority (CMA) suunnitteli Green Claims Coden, jolla yritykset voivat itse testata, täyttääkö ekoväite kriteerit todellisesta ympäristöystävällisyydestä, vai syyllistyykö se esimerkiksi kuluttajansuojalain rikkomiseen. Green Claims Code ei ole oikeudellista neuvontaa, vaan pelkkä apuohjeistus – vastuu lakien noudattamisesta lepää yrityksen itsensä harteilla.

Mielenilmaus Planet over profit -kyltti
Kuluttajissa on voimaa – mitä useampi tunnistaa viherpesun, sitä paremmalla tiellä olemme.

Toivon mukaan tulevaisuudessa viherpesu saa enemmän näkyvyyttä ja otetaan tarkempaan syyniin Suomessakin. EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal pyrkii hyvään, mutta se ei ole kaikilta osin onnistunut tehtävässään.


Myös kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia on kokenut kolhuja uutteran lobbauksen vuoksi. Muun muassa Greenpeace on kritisoinut, että taksonomia antaa yrityksille suoranaisen luvan viherpesuun.


Se, mitä kuluttajina voimme tehdä, on olla hereillä ja tunnistaa viherpesu. Kuluttajilla on valtaa markkinoilla. Voimme vaatia yrityksiltä tietoa, mihin heidän ympäristöväitteensä perustuvat. Tutki taustat aina ennen ostopäätöstä ja etsi luotettavia sertifikaatteja. Jätä ostamatta, jos epäröit.


Suuntaa rahasi yrityksille – oli kyseessä sitten kuluttaminen tai sijoittaminen – joille vastuullinen liiketoiminta on aitoa. Aidot toimijat osaavat kertoa rehellisesti ja kattavasti, mitä vastuullisuus heidän yritystoiminnassaan tarkoittaa ja he esittävät faktoja sekä yksityiskohtia väitteidensä tueksi.


Liity myös erilaisiin ryhmiin sosiaalisessa mediassa, joissa saat muilta kuluttajilta tietoa vastuullisista valinnoista. Esimerkiksi Facebookin Eettinen, ekologinen ja vastuullinen muoti -ryhmä muodostuu ympäristötietoisista kuluttajista ja yrityksistä. Ryhmän koko kasvaa jatkuvasti.


Älä luovuta, vaikka pesuainehyllyllä epätoivon hikikarpalot valuvat pitkin otsaasi. Jatka etsimistä ja löydät lopulta sen oikean pesuaineputelin. Jatka uskomista, että viherpesu saadaan kukistettua tulevaisuudessa lakipykälin ja säädöksin.


Jos kuluttajat antavat periksi, lipsumme yhä kauemmas tavoitteista hillitä ilmastonmuutosta. Sen sijaan tarvitsemme yhteisiä ponnisteluja, jotta oikeasti vastuulliset toimijat saavat äänensä kuuluviin, erottuvat edukseen ja syrjäyttävät hiljalleen viherpesijät.


Tekeekö yrityksesi todellisia tekoja luonnon hyväksi? Ota minuun yhteyttä, jos etsit ammattitaitoista, varmaa ja tykättyä freelance-sisällöntuottajaa.




83 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki